Moskovan juna

Kävin Moskovassa. Junalla.

Vaikka nyt eletään jo melkein 2010 lukua, historia on mielessä tällä matkalla. Moskovan juna nimittäin on peili, josta näkee paljon asioita suomalaisuudesta ja suomen historiasta.

Sieluuni ovat painuneet lähtemättömästi 70-luvun loputtomalta tuntuneet uutiset Ahti Karjalaisen kauppavaltuuskunnan matkoista Moskovaan. Televisiokamerat olivat asemalla saattamassa valtuuskuntaa matkaan. Ja, tietysti heidät otettiin samassa paikassa vastaan ja uutiset olivat usein hyviä. Karjalaisella, Nokian Kairamolla, Koneen Herlininillä tai Wärtsilällä oli aina kerrottavaa suurista tilauksista.

Eräänlaisella ironialla muistelen niitä lukemattomia 70-luvun uutislähetyksiä, joissa toisteltiin sen ajan poliittista liturgiaa. Kun Kekkonen oli käynyt Moskovassa (hän meni sinne yleensä junalla), viestimet aina ”uutisoivat” tapaamisen ”kommunikeasta”, jossa vakuutettiin kaiken olevan hienosti Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa. Kaava oli aina sama. Joka kerta täysin sama tarina.

Viisikymmentäluvulta on peräisin suomalaisen yritteliäisyyden ikoni: viimeinen sotakorvausjuna. Pystyn palauttamaan mieleeni kuvia erilaisista tilanteista, jossa suomalaisten tunnollista sotakorvausten maksamista on valaistu kuvalla Moskovan junasta.

Moskovan matkani aikana oli Suomen itsenäisyyspäivä. Istuessani junan ravintolavaunussa, otin vodkalasillisen Suomen itsenäisyydelle ja niille miehille ja naisille, joiden ansiota se oli. Samalla mieleeni tuli kuva Paasikivesta, joka ennen talvisotaa kävi useita kertoja Moskovassa neuvottelemassa. Samoja raiteita Juho-kustikin kulki 70 vuotta sitten. Mielikuvistustani kurnuuttaa suunnattomasti ajatus Paasikivestä ja hänen neuvonantajistaan Moskovan junan hytissä pitämässä neuvonpitoa. Antaisin vaikka toisen käteni siitä, että saisin nauhoituksen herrojen keskustelujen sisällöstä. Mitka mahtoivat olla tunnelmat, kun he marraskuussa 1939 istuivat junahytissään pohtimassa Moskovan neuvotteluja samalla seuraten Viipurin metsäisen maaston maisemia? Kekkonen moitti näitä herroja 60-luvun lopulla ja antoi ymmärtää, että Neuvotoliitto oli tosissaan sovitteluyrityksissään, mutta Suomen neuvottelijat olivat liian tiukkoja. Oliko Paasikivellä epävarma olo? Pohtiko hän virheen mahdollisuutta? Pelkäsikö ja arvasiko hän Neuvostoliiton seuraavan siirron? Vai, oliko hän itsevarma ja voiton huumassa?

Toinen dramaattinen tapahtuma, joka on minuun tehnyt lähtemättömän vaikutuksen, on Kyösti Kallion kuolema. Se liittyy löyhästi Moskovan junaan. Kallio oli talvisodan syttyessä presidenttinä, mutta hän oli vakavasti sairas. Tätä ei kuitenkaan kerrottu julkisuuteen (samaa toimintamallia sovellettiin Kekkosen tapauksessa muutama kymmenen vuotta myöhemmin). Kallion sijasta rauhanneuvottelut ja Moskovan junamatkailut joutui hoitamaan Paasikivi ja Ryti. Sanotaan, että Suomen tinkimättömyys sopimusneuvotteluissa johtui sairaasta Kalliosta. Mitä olisikaan ollut lopputulos, jos Mannerheim ja Ryti olisivat jo silloin olleet puikoissa? Kallio erosi presidentin virastaan heti, kun Moskovan rauha oli solmittu. Hän oli lähti junalla Helsingin rautatieasemalta kohti Nivalaa viettämään ansaittuja eläkepäiviään, kun sydänkohtaus iski ja hän kuoli Mannerheimin käsivarsille. Se oli suurta draamaa. High drama, to say the least.

Paluumatkalla pohdin Moskovan junan merkitystä Suomen nykyiselle taloudelliselle menestykselle. Suomen menestyksellinen nousu 90-luvun lamasta oli paljolti Nokian menestyksen ansiota. Harva tietää sitä, että Nokian nykymenestyksestä saadaan kiittää Neuvostoliittoa. Aika odottamaton vaite, eikö niin? Se on kuitenkin totta. Olen nimittäin kuullut useammaltakin Nokian konkarilta sen, että yhtiön 80-luvun kassavirta oli puhtaasti Neuvostoliiton varassa. Clearing kaupan ja Suomen kauppapolitiikan avulla Nokia sai aikaiseksi erittäin suuret tuotot. Vain ja ainoastaan näiden tuottojen ja avulla Nokialla oli ne muskelit, jotka sitten 90-luvun alussa mahdollistivat Ollilan uuden globaalin langattoman strategian. Tällä eriskummallisella tavalla me suomalaiset saamme siis kiittää tätä kovin parjattua Neuvostoliittoa menestyksestämme.

поездом до Москвы путешествие в историю.