Valtioiden velkaantumisesta

Joitain viikkoja sitten esitin kysymyksiä Kataiselle ja Tuomiojalle koskien Kreikalle annettuna luottoja.

Vain toinen vastasi. Tuomioja totesi, että SDP oli kysynyt juuri esittämieni kysymysten kaltaisia asioita välikysymyskeskustelussa. He eivät olleet saaneet vastauksia ja sen takia SDP oli äänestänyt Kreikka tukea vastaan.

Jos Tuomioja puhui totta, hänen puolueensa pisteet minun silmissäni nousivat.

Kreikka fiaskon yhteydessä on ollut paljon keskustelua siitä, maksaako Kreikka lainojaan koskaan takaisin. On epäilty, että Kreikka ei selviä lainoistaan ja nyt siirrettävät massiiviset rahasummat jäävät lainanantajien tappioksi. Selvitin tätä asiaa ja päädyin väitteeseen:

 

    Valtiot eivät yleensäkään koskaan lyhennä velkaansa rahamääräisesti . Valtioiden

    velka "lyhenee" vain GDP:n kasvun kautta.

 

Tutkin eri maiden julkista velkaa. Kun tarkastellaan absoluuttisia euro- tai dollarimääriä, niin valtiot eivät ylipäätään koskaan lyhennä velkojaan. Uudelleenjärjestelyjä toki tehdään: vanha laina maksetaan pois ottamalla uusi ja hetkellisiä poikkeamia on. Mutta: yleispätevä sääntö on: lainan saldo ei pienene.

Valtiot eivät siis yleisesti ottaen koskaan lyhennä velkojaan. Miten semmoinen on mahdollista? Siksi, että olemme eläneet jatkuvan kasvun maailmassa. Silloin, kun valtion GDP kasvaa jatkuvasti, velan määrä suhteessa GDP:hen pienenee, mikäli velkaantuminen on kasvua pienempää.

Taloudellinen kasvu hoitaa velat pois, vaikka euroakaan ei maksettaisi lainoja pois.

Tähän vaikuttaa myös kasvun eksponentiaalinen luonne. Oletetaan, että tietyn maan talous kasvaa 3% ja valtio ei ota uutta velkaa ja, että valtion velkaantuneisuusaste lähtötilanteessa on 100% suhteessa GDP:hen. Silloin valtionvelka kymmenen vuoden päästä on 75%.

Tämä mekanismi on toiminut hyvin – tähän asti. Kasvu on riittänyt hoitamaan valtioiden velat pois.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa varsinkin euroalueen velkaantuneisuus on kasvanut massiivisesti tehtyjen velkaelvytystoimien seurauksena. Samaan aikaan lähes jokaisessa euromaassa on herätty pistämään kuluja kuriin ja budjetteja tasapainoon. Vaikka kustannusten kuriin pistäminen on enemmän, kuin perusteltua, on sillä kuitenkin se haittavaikutus että taloudellinen toimeliaisuus on merkittävässä määrin pienenemässä. Lähitulevaisuudessa ei ole nähtävissä merkittävää GDP kasvua. Valtioiden lainat eivät siis tule "lyhenemään" tämän mekanismin kautta seuraavan viiden vuoden aikana.

Euroopalla on edessä seitsemän laihaa vuotta. Toivotaan, että näiden vuosien aikana kasvaa uusi poliitikkosukupolvi, joka on edellistä taitavampi ja joka kykenee aidosti edistämään kansakuntien etuja.

 

/1/    http://www.bis.org/publ/work300.pdf?noframes=1

Kysymyksiä Kataisella ja Tuomiojalle

Halusin laajentaa ymmärrystäni Kreikan kriisin taustoista. Mielestäni paljon on jätetty asioita kertomatta. Siksi päätin esittää joitain kysymyksiä ministeri Kataiselle ja Erkki Tuomiojalle. Kysymykset ovat ohessa. Toivon, että saan vastauksia ja käsitys tilanteesta paranee.

1. Kreikan velkojat ovat pääosin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja? Nämä pankit ottivat suuria riskejä ja saivat suuria voittoja Kreikka positioillaan. Miksi näiutä pankkeja ei oteta kantamaan omaa osaansa riskistä? Erilaisia instrumentteja tällaisen ratkaisun tekemiseksi on paljon, joten siitä se ei ole kiinni.

2. Onko mielestänne oikein, että suuria riskejä ottaneet pankit, jotka ovat saaneet suuria tuottoja sijoituksistaan, pelastetaan osin Suomen veronmaksajien rahoilla?

3. Kreikan velkojapankkeja ei ole paljastettu suorista vaatimuksista huolimatta? Miksi näin ei ole tehty?`Olisi vähintään kohtuullista tietää, ketka ovat ne perimmäiset edunsaajat, joiden etua Kreikka paketilla edistetään? Oletteko ottaneet huomioon, että tämän tiedon tarkoituksellinen salaaminen saattaa herättää epäilyksiä toimenpiteiden tarkoitusperistä?

4. Kreikan suurimmat velkojat ovat ranskalaisia ja saksalaisia pankkeja. Nämä maat myös osallistuvat suurimmilla osuuksilla lainapakettiin. Ranskan ja Saksan kansantalouksien kannata lainajärjestely ei vaikuta suureen kokonaisuuteen. Sen sijaan lainojen maksamatta jättäminen olisi vaikuttanut negatiivisesti. Sen sijaan Suomen kansantalopuden kannalta järjestely on pelkästään negatiivinen. Oletteko ajatellut, että Suomi on otettu mukaan ”maksumiehen rooliin”?

5. Kreikan huono tilanne ja vääristellyt kansantalouden tilinpidon luvut ovat olleet tiedossa jo ainakin kymmenen vuotta. Viittaan tässä esimerkiksi entisen Kreikan suurlähettilään Norrbackin lausumaan. Kun ongelma on ollut tiedossa vuosia, miksi siihen puututaan vasta, kun on jo liian myöhäistä?

6. Tämän nyt tehtävän lainapaketin jälkeen Kreikan valtionvelka kasvaa tasolle 150% GDP:stä. Korkokustannukset kasvavat tasolle 10% GDP:stä. Amerikkalaiset ekonomistit ovat arvioineet, että Kreikan talouden tulisi kasvaa 10% vuodessa, jotta se selviäisi edes lainan koroista. Oletteko samaa mieltä näistä luvuista?

7. Mikä on mielestänne Kreikassa nyt tehtävän säästökuurin vaikutus maan GDP:hen? Näettekö sellaista mahdollisuutta, että massiiviset leikkaukset aiheuttaisivat kysyntäshokin ja sitä kautta maan GDP:n merkittävän laskun? Jos näin kävisi, mikä mielestänne olisi Kreikan kyky maksaa annettujen lainojen korot? Entä, mitä se vaikuttaisi mahdollisuuksiin saada annettuja lainoja joskus takaisinmaksettavaksi?

8. Oletteko pohtinut Kreikan lainojen uudelleenjärjestelyn mahdollisuutta? Oletteko esimerkiksi perehtyneet historiassa aikaisemmin tapahtuneisiin vastaaviin kriiseihin ja niissä noudatettuihin menetelmiin? Viittaan esimerkiksi Argentiinan talouskriisiin vuonna 2001. Entä, miten vertaatte Kreikan ja EU:n tilannetta Venäjän 1998 talouskriisiin? Amerikan menetelmät nykyisessä talouskriisissa 2008-2009: voisiko niissä olla jotain opiksi otettavaa?

9. Oletteko ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että puolen vuoden päästä on samanlainen tilanne edessä Portugalin tai Irlannin kanssa? Kuinka moneen nyt nähtyyn rahoituskierrokseen Suomen pitäisi varautua? Missä tulee se raja, jossa Suomi sanoo ei?

Kreikasta edelleen

Aiemmin totesin, että Kreikan operaatiossa ollaan pelastamassa muutamia eurooppalaisia pankkeja.

Nyt vähitellen rupeaa selviämään tilanteen koko kuva. Nämä Kreikan suurimmat velkojat ovat ranskalaisia ja saksalaisia pankkeja.

Kreikalle annettava raha menee lyhentämättömänä suoraan Ranskaan ja Saksaan. Esimerkiksi toukokuussa Kreikka saa 8.5 miljardin euron rahasumman, jok käytetään tässä kuussa erääntyvän lainan takaisinmaksuun.

Kreikan kansantalous ei näe nyt keskustelussa olevia kassavirtoja.

Ranskan ja Saksan kansantalouksille tämä järjestely on kassaneutraali. Tällä järjestelyllä heidän liikepankkiensa Kreikka lainat siirretään valtion taseeseen. Siksi on nyt helppo ymmärtää se innokkuus, jolla järjestelyä oltiin ajamassa näissä maissa.

Suomelle, Irlannille ja muutamalle muulle tässä on kysymys todellisesta panostuksesta. Erittäin isosta sellaisesta. Siinä, missä Ranskan ja Saksan kansantaloudet eivät ota kontolleen uusia vastuita, Suomi tekee sen mielellään. Maamme toimii maksumiehenä järjestelyssä, jossa Ranska ja Saksa turvaavat omat etunsa.

Katainen sanoi eilen: rahat tai lama. Jos kyse olisi siitä, niin miksi Englantia, Ruotsia tai Tanskaa ei otettu talkoisiin mukaan?

Mielestäni on erikoista, että pienet maat, kuten Suomi, Irlanti, Portugali ja Luxemburg ovat olleet täysin Ranskan ja Saksan vietävissä tässä asiassa. Näiden maiden johtajia on viety, kuin pässiä narussa. Ehkä näissä maissa on edelleen vallalla ajatus siitä, että pitää päästä sinne EU:n ytimeen. Suomalaiset eläkkeensaajat maksavat tämän pääsylipun jatkuvasti kasvavana eläkeikänä.

Nyt, kun asetelma tuli minulle selväksi, olen valmis tekemään konkreettisen ehdotuksen asian oikeudenmukaisemmaksi ratkaisuksi.

Ensinnäkin, Sixten Korkmania lainaten: lainaamisessa on aina kaksi osapuolta. Leväperäinen lainansaaja ja yhtä leväperäinen lainaaja. Ei ole oikein, että holtittomasti Kreikalle rahaa suoltaneet ranskalaiset ja saksalaiset pankit pääsevät eroon ongelmasta muiden kustannuksella. Sekään ei ole oikein, että Saksa ja Ranska saavat muut kansantaloudet maksumieheksi heidän omassa järjestelyssään.

Siinä on toki totuuden siemen, että Kreikkaa ei kannata päästää selvitystilaan. Sillä voi olla arvaamattomia vaikutuksia johtuen talouksien nykyisenkaltaisesta tiukasta kytkennästä.

Näinollen, ehdotukseni kriisin hoitamiseksi on seuraava:

• Euromaat perustavat roskapankin. Tämä instituutio voi tietysti olla jonkin olemassaolevan organisaation osa.
  
• Tämä roskapankki tekee tarjouksen Kreikan valtion velkakirjoista. Tarjouksen hinta voisi olla vaikka 70% lainapaperin nimellisarvosta.
  
• Pankit pääsevät ongelmasta sellaisin vahingoin, jotka ne pystyvät kantamaan. Samalla ne joutuvat maksamaan siitä riskistä, jonka ottivat lainatessaan suuria määriä rahaa konkurssitilassa olevalle valtiolle.
  
• Roskapankki neuvottelee Kreikan kanssa lainan takaisunmaksun ehdoista. Maksuaikoja pidennetään ja Kreikan talouden tervehdyttämisohjelmasta sovitaan.
  

 

Perimmäinen tausta tapaus Kreikassa

Tänään on ollut paljon uutisia Kreikan massiivisesta lainoituspaketista. Kovasti mietityttää se into, jolla rahaa ollaan sinne työntämässä. Perimmäisiä motiiveja ei kuitenkaan paljasteta, vaan Kataista lainaten todetaan, että huonosti käy, jos ei raha siirry.

Koska perimmäisiä motiiveja ei kunnolla avata, täytyy harrastaa tutkivaa journalismia asian selvittämiseen.

Hyvä arvaus on se, että tässä ei olla pelastamassa Kreikkalaisia. Ei. Ei. Sellaista solidaarisuutta ei tästä maailmasta löydy.

Toinen arvaus on, että ollaan pelastamassa Euroalueen taloutta. Vähän sinne suuntaan, mutta perimmäinen syy on muualla.

Se tavaton innokkuus, jolla rahaa ollaan luovuttamassa Kreikalle piilee niissä rahoittajissa, joilla on isot Kreikka positiot. Asia on lopulta aika yksinkertainen: jos olen pankin X pääjohtaja ja minulla on 50 miljardin euron arvosta Kreikka maariskiä, on silloin tietysti ihan kivaa, jos joku lainoittaa Kreikkaa. Se nimittäin poistaa minulta maariskin.

Kreikalta erääntyy kymmenien miljardien eurojen positio toukokuussa. Ne, jotka pitävät näitä velkakirjoja käsissään ovat varmasti kovin huojentuneita Kataisen puheista.

Ajatellaan hetki rahan virtaa tässä tapauksessa

• Suomi muiden joukossa lainaa 120 miljardia rahoituslaitoksilta. Mukana on varmasti myös pankki X.
  
• Suomi ja muut innokkaat siirtävät rahat Kreikalle.
  
• Kreikka ei defaulttaa, maturiteettinsa saavuttaneet lainat maksetaan pois. Pankki X saa omansa lainansa maksuun.
  
• Pankin X loppuposition riskitaso laskee merkittävästi. Position suojaamisen kustannukset laskevat merkittävästi.
  

Erittäin kannattava operaatio, pankin X kannalta.

 

Jos Suomessa tai muualla olisi kyvykkäitä taloustoimittajia, he olisivat jo selvittäneet, keitä ovat nämä pankit, joilla on isot Kreikka positiot.

 

Kreikka

Mediassa puhutaan näinä päivinä paljon Kreikasta.

Olen lukenut paljon artikkeleja tästä Euroopan sairaasta valtiosta. Lähes kaikki artikkelit ovat olleet kovin pintapuolisia eikä asioiden taustoja ole avattu. Siksi asiat piti selvittää itse. Ohessa mielestäni olennaiset faktat, jotka muodostavat perustan Kreikan tilanteen arvioimiselle.

GDP kasvulukujen valossa Kreikka on ollut 2000 luvulla varsinainen menestystarina. Kasvu on ollut systemaattisesti vauhdikkaampaa, kuin melkein missään muualla ja sitä jatkui vuoteen 2008 saakka.

Nykyisellään Kreikan GDP asukasta kohti on korkea, 30000 dollaria. Sillä pääsee sijalle 25. koko maailman listalla.

Johtuen holtittomasta taloudenhoidosta, Kreikka on kuitenkin velkaantunut pahasti. Valtionvelka on 125% kansantuotteesta ja sillä pääsee EU:ssa ykköspaikalle. Tämä velka on niinsanottua syömävelkaa, eli sillä on rahoitettu alhaita eläkeikiä ja ylisuurta julkista sektoria.

Kreikassa on todistetusti paljon korruptiota. Olen itsekin ollut muutaman kerran päässyt sivusta näkemään esimerkkejä siitä, miten se järjestelmä toimii. Kreikkalainen ei osaa edes hävetä tai isommin piilotella korruptoitunutta toimintaa. On lisäksi todennäköistä, että Kreikan harmaan talouden piilotettu GDP on kohtuullisen suuri. Näinollen, todellinen velkaantumisaste ei ole niin korkea, kuin pinnalta katsoen näyttää.

Kreikan teolliset rakenteet ovat hyvässä kunnossa. Laivanvarustusteollisuus on maailman suurin. Melkein joka viides kauppalaiva seilaa maailman merillä kreikkalaisessa omistuksessa. Turismi tietysti on toinen tukijalka: 17 miljoonaa turistia käy Kreikassa vuosittain. Teollisten työpaikkojen määrä suhteessa kaikkiin työpaikkoihin on maailman toiseksi korkein, vain Etelä Korea menee edelle.

Ottaen huomioon Kreikan teollisuuden hyvän rakenteen ja sen, että finanssikiisin pahin vaihe on ohitettu, uskon Kreikan selviävän. Tämä etenkin siksi, että Katainen, Merkel ja monet muut ovat valmiita kaatamaan omien kansalaistensa eläkerahoja Kreikan tukemiseen. EU:lla ei ole varaa antaa Kreikan joutua suurempiin vaikeuksiin. Vallitsee kauhun tasapaino. Jos Kreikkaa ei rahoiteta, silloin jo annetut lainat menevät defaulttiin ja seuraa suuria menetyksiä. Tukemalla Kreikkaa avokätisesti säilytetään se optio, että kriisistä voitaisiin vielä jotenkin selvitä.

Nyt meneillään olevassa rahoituskierroksessa olisi hyvä tilaisuus vaatia tiukkoja ehtoja Kreikalta. Jotkin hotittomuudet, kuten 53 vuoden eläkeikä, voitaisiin helposti poistaa. Valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että EU:n päätäjiltä ei löydy tarvittavaa rohkeutta ja kovuutta näiden vaikeiden päätösten tekemiseen. Kriisistä tulee monivuotinen, paljon pidempi, kuin mitä sen tarvitsisi olla.