Kuuntelin eilen Nokia Elopin puhetta A-studiossa. Hän on vakuuttava esiintyjä, jolla nyt näytti olevan selkeät ajatukset ja suunnitelmat jatkosta. Näyttää siltä, että hän odotti, kunnes oli todellista ja painavaa sanottavaa ja sanoi sen sitten, kerralla – once and for all.
Elopin sanomasta jä paljon positiivista mieleen.
Kallasvuon aikaiset hyvissä ajoin ennakkoon tehdyt tuotejulkistukset jätetään pois. Jatkossa uudet tuotteet julkaistaan vasta sitten, kun niiden markkinoilletulo on hyvin lähellä ja varma. On turha antaa lupausta, joka sitten ehkä ei pidäkään.
Elop sanoi, että on mahdollista, että uusi Microsoft kännykkä tulee markkinoille jo Q4 aikana. Nämä kaksi asiaa yhdessä tarkoittavat sitä, että Nokian tuotekehityshanke Microsoft kännykästä on ollut jo pitkään täydessä käynnissä ja että sisäinen tavoite myynnin aloittamiselle on tänä vuonna, ehkä jopa Q3.
Accenture ulkoistus on tärkeä osa kokonaisuutta. Aiemmin (http://havaitsija.blogspot.com/2011/02/nokia.html) laskin, että Nokialla on 10 000 henkilöä tekemässä ohjelmistoja Symbianille ja Meegolle. Tämä(kin) organisaatio on ollut tehoton ja huonosti johdettu. Eiliset julkistukset tarkoittavat sitä, että suuresta osasta tätä läskiä päästään eroon. Nokia irtisanoo 4000 ja siirtää 3000 Accenturelle. Jäljelle jää 3000 henkilön ydin, joka todennäköisesti on enemmän, kuin riittävästi.
Elop puhui tuotekehitysorganisaation järkeistämisestä. Jäljellejäävät resurssit organisoidaan järkevämmin, keskitetymmin. Monet nokialaiset ovat kertoneet, että yhtiön tuotekehitys on hyvin hajallaan ympäri maailmaa. Tästä aiheutuu turhaa tehottomuutta. Nyt organisaatioita keskitetään. Tulee erikoistuneita osaamisyksiköitä. Oikeaan suuntaan ollaan menossa.
Nokian strategian ydin on lähteä haastamaan nykyiset ekosysteemit: Apple ja Google. Menemällä Googlen kelkkaan Nokia olisi Elopin mukaan lähtenyt rautatoimittajaksi eikä olisi löytänyt tapoja erottautua joukosta. Microsoft-Nokia kombinaatiolla haastetaan molemmat. Ei sovi unohtaa sitä, että Microsoft on maailman ykkönen ohjelmistotoimittajana. Se löytyy joka pöydältä ja joka läppäristä. Se on lähes jokaisen yrityksen työntekijöiden tärkein työkalu. Uskoisin, että muskeleita ja vääntöä löytyy. Sitä tarvitaan, sillä jatkossa ei enää ole kännykkämarkkinaa. On myytävä kännykkä ja palvelut kokonaisuutena. Erottautuminen tulee sieltä ja Nokia-Microsoft rakenteella pyritään ottamaan ykköspaikka tässä uudessa markkinassa.
Toimittaja yritti hiillostaa Elopia aikatauluilla. Kysyttiin, onko kiire sihen tai tähän. Elop joka kerta korosti sitä, että kiire ei ole päällimmäisenä. Tärkeintä on tehdä oikeita ja pitkällä tähtäimellä kestäviä ratkaisuja. Juuri näin. Kallasvuon aikana tähtäin on ollut liian lähellä, menty kvartteri kerrallaan. Nokialla on tähän varaa. Kassa pullottaa rahaa ja toiminta on edelleen hyvin kannattavaa. Tämä etu pitää käyttää hyväksi.
Mieleen jäi Elopin kommentti, josta itsekin olen täysin samaa mieltä. Hän sanoi, että mobiilimarkkina on aiemminkin kokenut suuria yht’äkkisiä muutoksia. Muistetaan vaikka 2000-luvun puoliväli, jolloin muotiin tulivat superohuet läppäpuhelimet. Nokia ei tähän lähtenyt ja media ehti jo tuomita Nokian konkurssiin. Muistetaan sekin, että Apple oli kuolemankielissä 2000-luvun alussa, kunnes se sai jalansijaa iPod laitteillaan, joista ajan myötä jalostui iPhone. Mobiilimarkkinassa tulee jatkossakin isoja hyppäyksiä. Nokia yrittää nyt asemoitua niin, että se pääsee iskemään jossain seuraavassa isossa hyppäyksessä.
Nokian strategiassa on myös toinen merkittävä ero suhteessa moneen kilpailijaan. Nokialla löytyy tuotteita joka segmenttiin, jokaiseen hintaluokkaan. Applella on vain yksi tuote kerrallaan. Nokian laaja tuotetarjonta yhdistettynä edelleen vahvaan brandiin antaa varmuutta siitä, että markkina ei häivy alta. Unohtaa ei sovi sitäkään, että Nokia pääsee toteuttamaan tätä uutta strategiaansa merkittävästi pienemmillä kiinteillä kustannuksilla. Turhaa läskiä kuoritaan pois kovalla kädellä.
Elop näyttää myös edustavan uutta johtamisen kulttuuria Nokiassa. Kun vertaa Elopin esiintymistä Kallasvuon vastaaviin, ei voi kuin ihmetellä, että Kallasvuolle ei annettu aiemmin potkuja. Nokian tapaisen yrityksen johtajan pitää osata puhua ja kommunikoida selkeästi. Pitää olla visiota ja kyky strategioiden kiteyttämiseen ymmärrettävästi. Pitää uskoa omaan asiaansa. Mitään näistä kriteereistä kamreeri-Kallasvuo ei täyttänyt, mutta Elopilla on hyvää yritystä.
Annan siis Nokialle osta suosituksen.
keskiviikko 27. huhtikuuta 2011
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Koalitiot
Olipa viihdettä eilen. Vaalituloksia sai jännittää. Draamaa. Jytky tuli.
Tarkemman analyysin paikka on myöhemmin. Oli kuitenkin hyvä tehdä Excel laskelma erilaisista mahdollisista enemmistökoalitioista. Laskin siis kaikki puoluekombinaatiot ja erittelin erikseen ne, jotka antoivat paikkamääräksi yli 100.
Kiviniemi sanoi eilen selvääkin selvemmin, että keskusta ei ole hallituksessa. Jätetään ne kombinaatiot pois, jossa Keskusta olisi mukana. Näin jäljelle jää seuraavat:
A) Kokoomus, SDP, Perussuomalaiset: 62.8%
B) Kokoomus, SDP ja kaksi kolmesta (Vihreät, RKP, KD), niukasti yli 50%.
C) Kokoomus, SDP ja Vasemmistoliitto: 50.3%.
D) Kokoomus, Perussuomalaiset ja ainakin yksi kolmesta (Vihreät, RKP, KD), niukasti yli 50%.
E) SDP, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja ainakin yksi kolmesta (Vihreät, RKP, KD), niukasti yli 50%.
On vain yksi koalitiokombinaatio, jossa on turvamarginaalia 50% rajan päällä. Sen on Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten liitto. Kaikissa muissa koalitioissa joudutaan ottamaan vaa’ankieliasemaan joku pieni puolue.
Näinollen, Katainen tulee aloittamaan tunnustelut näiden kolmen suurimman puolueen keskinäisenä neuvotteluna.
Tarkemman analyysin paikka on myöhemmin. Oli kuitenkin hyvä tehdä Excel laskelma erilaisista mahdollisista enemmistökoalitioista. Laskin siis kaikki puoluekombinaatiot ja erittelin erikseen ne, jotka antoivat paikkamääräksi yli 100.
Kiviniemi sanoi eilen selvääkin selvemmin, että keskusta ei ole hallituksessa. Jätetään ne kombinaatiot pois, jossa Keskusta olisi mukana. Näin jäljelle jää seuraavat:
A) Kokoomus, SDP, Perussuomalaiset: 62.8%
B) Kokoomus, SDP ja kaksi kolmesta (Vihreät, RKP, KD), niukasti yli 50%.
C) Kokoomus, SDP ja Vasemmistoliitto: 50.3%.
D) Kokoomus, Perussuomalaiset ja ainakin yksi kolmesta (Vihreät, RKP, KD), niukasti yli 50%.
E) SDP, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja ainakin yksi kolmesta (Vihreät, RKP, KD), niukasti yli 50%.
On vain yksi koalitiokombinaatio, jossa on turvamarginaalia 50% rajan päällä. Sen on Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten liitto. Kaikissa muissa koalitioissa joudutaan ottamaan vaa’ankieliasemaan joku pieni puolue.
Näinollen, Katainen tulee aloittamaan tunnustelut näiden kolmen suurimman puolueen keskinäisenä neuvotteluna.
perjantai 8. huhtikuuta 2011
Euroopan finanssikriisi
Suomessa eletään nyt mielenkiintoisia aikoja. Euron kriisissä on syntynyt selkeitä poliittisia rintamalinjoja. Katainen on varauksettomasti rahan jakamisen puolella. Kiviniemikin on samaa mieltä, mutta kertoo tarkan kantansa vasta vaalien jälkeen. Soini saa polttoainetta kampanjaansa euron sotkuista ja Portugalin vararikko tietysti sataa perussuomalaisten laariin.
Vuosi sitten ihmettelin kovasti, miksi suuria riskejä ottaneita sijoittajia ei oteta mukaan talkoisiin (2). Esitin jopa kirjallisia kysymyksiä aiheesta Kataiselle ja Tuomiojalle (3). Tuomioja vastasi (17.5.2010), että he olivat kysyneet samoja asioita hallitukselta saamatta vastauksia. Tällä hän perusteli sen, että olivat silloin äänestäneet Kataisen ehdotuksia vastaan. Tässä mielessä ymmärrän Urpilaisen tiukat lausunnot asiasta vaalitenteissä. SDP on tosiaan ollut johdonmukainen kriisin kaikissa käänteissä. Sijoittajien vastuuta on perätty alusta asti.
Sen sijaan Katainen on kääntänyt takkia monta kertaa. Vuosi sitten tähän aikaan hän oli kovasti sitä mieltä, että sijoittajien vastuuta ei mitenkään ole mahdollista ottaa huomioon. Hän sanoi myös, että antamalla rahaa Kreikalle nyt, vältetään dominoefekti. Otetaan niskalenkki markkinoista antamalla suuret määrät rahaa Kreikalle. Sanoipa hän myös, että rahan luovuttaminen Kreikalle on myös hyvä liiketoimi, saadaan korkotuottoja. Katainen ajoi voimallisesti stressitestien tekemistä pankeille.
Kaikki Kataisen lausunnot ovat osoittautuneet vääriksi. Ei tietysti olisi tarvinnut olla ekonomi, että sen oli osannut ennustaa. Moni osasi (tosin ekonomeista vain vähemmistö):
- Kreikka näyttää menevän vararikkoon joka tapauksessa.
- Kreikalle annetulla tuella ei ollut estävää vaikutusta muiden maiden kriisiytymiselle (Irlanti, Portugal).
- Nyt myös kokoomus on herännyt siihen ajatukseen, että myös sijoittajien pitää osallistua talkoisiin.
- Stressitestit osoittautuivat varsin heikosti tehdyiksi. Irlannin pankit pääsivät testeistä läpi hienosti. Niiden konkurssitila paljastui kuukausi menestyksellisten stressitestien jälkeen.
Ei siis kovin hyvin mennyt Kataiselta tämän kriisin hoito.
Oli pakko paneutua näihin vakausrahasto- ja muihin asioihin. Paras dokumentti siihen on valtiovaranministeriön sivulta löytyvä selvitys (4). Se sisältää seuraavia aihealueita:
A) Asetetaan jäsenvaltioille tavoitteita 2012 budjetointiin (alijäämä alle 3% BKT:stä ym.).
B) Käynnistetään rakenteellisia muutoksia. Nämä on kuvattu hyvin ylimalkaisesti, kuten ”tehdään työnteosta houkuttelevampaa”, tasapainotetaan turvallisuus ja joustavuus” tai ”uudistetaan eläkejärjestelmiä”.
C) On sovittu tehtävän muutoksia vakaussopimukseen (ERVV) siten, että tosiasialliseksi lainanantokyvyksi tulee 440 miljardia euroa. Tämä on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuun loppuun 2011 mennessä. Tämän luettuani olen kyllä sitä mieltä, että Kiviniemi on käytännössä valehdellut.
D) Euro Plus sopimus on tullut voimaan. Tämä on se paljon puhuttu valvontamekanismi, jolla ”pellossa elävät maat” saataisiin pistettyä kuriin. Lainaus on Kokoomuksen vaalimainoksesta ja Kataisen suusta. Tässä osioissa on paljon hyvää tarkoittavia lausekkeita siitä, että minkälaista on hyvä talouspolitiikka. Siinä myös edellytetään, että jäsenmaiden poliittinen johto esittää kullekin budjettikaudelle konkreettisia tavoitteita ja valvoo niiden toteuttamista. Huomattavaa on, että tämä osuus (toisin, kuin Katainen ja Rehn ovat väittäneet) ei aseta mitään sanktioita tai tiukempia sääntöjä sille, mitä tehdään jos jokin maa jatkaa entiseen malliin. Minusta tämä näyttää tyhjältä (tosin hyvää tarkoittavalta) paperilta, jolla ei tule olemaan mitään vaikutusta kansallisiin päätöksentekoprosesseihin.
E) On päätetty perustaa vakausrahasto, EVM. Se näyttää olevan itsenäinen juridinen yksikkö, jolla on oma hallinto. Sen hallintoneuvoston muodostavat jäsenmaiden valtiovarainministerit. Rahaston tosiasiallinen lainanantokyky on 500 miljardia euroa. Se pääomitetaan 700 miljardilla eurolla. Tästä 80 miljardia suoritetaan käteisenä jäsenvaltioiden toimesta. Jäsenmaat antavat takauksia 620 miljardilla ja EVM lainaa rahat markkinoilta. Katainen ja Kiviniemi ovat väittäneet, että EVM luo järjestelmän, jolla sijoittajat joutuvat kantamaan osan riskiä siinä tilanteessa, että maa ajautuu vaikeuksiin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa (sivu 31). EVM:n säännöt lähinnä asettavat erilaisia tahtotiloja siitä, että olisi hyvä saada velkojat mukaan talkoisiin. Siinä ei kuitenkaan ole mitään velvoitteita tai mitään konkreettista ehtoa asian suhteen.
F) Suomen osuus EVM:stä on 1.8%. Euroina se on 12.6 miljardia. Osuus on laskettu suoraan EKP pääomaosuudesta. Se taas lasketaan jonkinlaisella kaavalla bruttokansantuotteesta väkiluvusta.
Johtopäätökset edelläolevasta:
- Pääministeri Kiviniemi on asiallisesti ottaen valehdellut. Suomen vastuut ovat 12.6 miljardia ja asiasta on sovittu mustaa valkoisella.
- Katainen ja Kiviniemi ovat antaneet väärää tietoa siitä, että EVM sisältäisi velvoitteita sijoittajavastuun toteuttamisesta. Näin ei ole.
- Kataisen ja Rehnin lausunnot siitä, että Euro Plus sopimus sisältäisi mekanismeja jäsenvaltion ”ruotuun laittamiseen” eivät pidä paikkaansa. Lähinnä on kyse yleisen tason tahdonilmaisuista, joilla ei ole merkitystä kun tilanne on päällä.
(1) ****
(2) http://havaitsija.blogspot.com/2010/05/kreikasta-edelleen.html
(3) http://havaitsija.blogspot.com/2010/05/kysymyksia-kataisella-ja-tuomiojalle.html
(4) http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110330EUnvak/2011-03-25_Eurooppa-neuvoston_paeaetelmaet_FI.pdf
Vuosi sitten ihmettelin kovasti, miksi suuria riskejä ottaneita sijoittajia ei oteta mukaan talkoisiin (2). Esitin jopa kirjallisia kysymyksiä aiheesta Kataiselle ja Tuomiojalle (3). Tuomioja vastasi (17.5.2010), että he olivat kysyneet samoja asioita hallitukselta saamatta vastauksia. Tällä hän perusteli sen, että olivat silloin äänestäneet Kataisen ehdotuksia vastaan. Tässä mielessä ymmärrän Urpilaisen tiukat lausunnot asiasta vaalitenteissä. SDP on tosiaan ollut johdonmukainen kriisin kaikissa käänteissä. Sijoittajien vastuuta on perätty alusta asti.
Sen sijaan Katainen on kääntänyt takkia monta kertaa. Vuosi sitten tähän aikaan hän oli kovasti sitä mieltä, että sijoittajien vastuuta ei mitenkään ole mahdollista ottaa huomioon. Hän sanoi myös, että antamalla rahaa Kreikalle nyt, vältetään dominoefekti. Otetaan niskalenkki markkinoista antamalla suuret määrät rahaa Kreikalle. Sanoipa hän myös, että rahan luovuttaminen Kreikalle on myös hyvä liiketoimi, saadaan korkotuottoja. Katainen ajoi voimallisesti stressitestien tekemistä pankeille.
Kaikki Kataisen lausunnot ovat osoittautuneet vääriksi. Ei tietysti olisi tarvinnut olla ekonomi, että sen oli osannut ennustaa. Moni osasi (tosin ekonomeista vain vähemmistö):
- Kreikka näyttää menevän vararikkoon joka tapauksessa.
- Kreikalle annetulla tuella ei ollut estävää vaikutusta muiden maiden kriisiytymiselle (Irlanti, Portugal).
- Nyt myös kokoomus on herännyt siihen ajatukseen, että myös sijoittajien pitää osallistua talkoisiin.
- Stressitestit osoittautuivat varsin heikosti tehdyiksi. Irlannin pankit pääsivät testeistä läpi hienosti. Niiden konkurssitila paljastui kuukausi menestyksellisten stressitestien jälkeen.
Ei siis kovin hyvin mennyt Kataiselta tämän kriisin hoito.
Oli pakko paneutua näihin vakausrahasto- ja muihin asioihin. Paras dokumentti siihen on valtiovaranministeriön sivulta löytyvä selvitys (4). Se sisältää seuraavia aihealueita:
A) Asetetaan jäsenvaltioille tavoitteita 2012 budjetointiin (alijäämä alle 3% BKT:stä ym.).
B) Käynnistetään rakenteellisia muutoksia. Nämä on kuvattu hyvin ylimalkaisesti, kuten ”tehdään työnteosta houkuttelevampaa”, tasapainotetaan turvallisuus ja joustavuus” tai ”uudistetaan eläkejärjestelmiä”.
C) On sovittu tehtävän muutoksia vakaussopimukseen (ERVV) siten, että tosiasialliseksi lainanantokyvyksi tulee 440 miljardia euroa. Tämä on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuun loppuun 2011 mennessä. Tämän luettuani olen kyllä sitä mieltä, että Kiviniemi on käytännössä valehdellut.
D) Euro Plus sopimus on tullut voimaan. Tämä on se paljon puhuttu valvontamekanismi, jolla ”pellossa elävät maat” saataisiin pistettyä kuriin. Lainaus on Kokoomuksen vaalimainoksesta ja Kataisen suusta. Tässä osioissa on paljon hyvää tarkoittavia lausekkeita siitä, että minkälaista on hyvä talouspolitiikka. Siinä myös edellytetään, että jäsenmaiden poliittinen johto esittää kullekin budjettikaudelle konkreettisia tavoitteita ja valvoo niiden toteuttamista. Huomattavaa on, että tämä osuus (toisin, kuin Katainen ja Rehn ovat väittäneet) ei aseta mitään sanktioita tai tiukempia sääntöjä sille, mitä tehdään jos jokin maa jatkaa entiseen malliin. Minusta tämä näyttää tyhjältä (tosin hyvää tarkoittavalta) paperilta, jolla ei tule olemaan mitään vaikutusta kansallisiin päätöksentekoprosesseihin.
E) On päätetty perustaa vakausrahasto, EVM. Se näyttää olevan itsenäinen juridinen yksikkö, jolla on oma hallinto. Sen hallintoneuvoston muodostavat jäsenmaiden valtiovarainministerit. Rahaston tosiasiallinen lainanantokyky on 500 miljardia euroa. Se pääomitetaan 700 miljardilla eurolla. Tästä 80 miljardia suoritetaan käteisenä jäsenvaltioiden toimesta. Jäsenmaat antavat takauksia 620 miljardilla ja EVM lainaa rahat markkinoilta. Katainen ja Kiviniemi ovat väittäneet, että EVM luo järjestelmän, jolla sijoittajat joutuvat kantamaan osan riskiä siinä tilanteessa, että maa ajautuu vaikeuksiin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa (sivu 31). EVM:n säännöt lähinnä asettavat erilaisia tahtotiloja siitä, että olisi hyvä saada velkojat mukaan talkoisiin. Siinä ei kuitenkaan ole mitään velvoitteita tai mitään konkreettista ehtoa asian suhteen.
F) Suomen osuus EVM:stä on 1.8%. Euroina se on 12.6 miljardia. Osuus on laskettu suoraan EKP pääomaosuudesta. Se taas lasketaan jonkinlaisella kaavalla bruttokansantuotteesta väkiluvusta.
Johtopäätökset edelläolevasta:
- Pääministeri Kiviniemi on asiallisesti ottaen valehdellut. Suomen vastuut ovat 12.6 miljardia ja asiasta on sovittu mustaa valkoisella.
- Katainen ja Kiviniemi ovat antaneet väärää tietoa siitä, että EVM sisältäisi velvoitteita sijoittajavastuun toteuttamisesta. Näin ei ole.
- Kataisen ja Rehnin lausunnot siitä, että Euro Plus sopimus sisältäisi mekanismeja jäsenvaltion ”ruotuun laittamiseen” eivät pidä paikkaansa. Lähinnä on kyse yleisen tason tahdonilmaisuista, joilla ei ole merkitystä kun tilanne on päällä.
(1) ****
(2) http://havaitsija.blogspot.com/2010/05/kreikasta-edelleen.html
(3) http://havaitsija.blogspot.com/2010/05/kysymyksia-kataisella-ja-tuomiojalle.html
(4) http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110330EUnvak/2011-03-25_Eurooppa-neuvoston_paeaetelmaet_FI.pdf
Libya ja lumet
Kuukausi sitten poliittinen eliitti oli sitä mieltä, että Gaddafin lähtö on pikemminkin päivien, kuin viikkojen kysymys. Ulkoministeri Stubb monen muun tavoin oli siitä aivan varma. Rohkenin olla dokumentoidusti (1) eri mieltä ja ennustin, että Gaddafilla riittää tahtoa ja resursseja taistella. Jälleen kerran länsimaiden sotainen liittouma lähti liikkeelle heikolla suunnittelulla ja on ajautumassa pitkittyvään pattitilanteeseen.
On ollut mielenkiintoista nähdä Obaman toiminta Libyan kriisissä. Hän on selvästi ottanut etäisyyttä asiaan ja alun osallistuminenkin oli kovin vastahakoista. Bushin virheistä on otettu opiksi. Hyvä niin.
Oma veikkaukseni on, että Gaddafi on vallassa vielä silloin, kun lumet seuraavan kerran satavat Suomessa – ja en nyt tarkoita mitään takatalvea.
(1) http://havaitsija.blogspot.com/2011/03/libya-2.html
On ollut mielenkiintoista nähdä Obaman toiminta Libyan kriisissä. Hän on selvästi ottanut etäisyyttä asiaan ja alun osallistuminenkin oli kovin vastahakoista. Bushin virheistä on otettu opiksi. Hyvä niin.
Oma veikkaukseni on, että Gaddafi on vallassa vielä silloin, kun lumet seuraavan kerran satavat Suomessa – ja en nyt tarkoita mitään takatalvea.
(1) http://havaitsija.blogspot.com/2011/03/libya-2.html
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)