Euroopan finanssikriisi

Suomessa eletään nyt mielenkiintoisia aikoja. Euron kriisissä on syntynyt selkeitä poliittisia rintamalinjoja. Katainen on varauksettomasti rahan jakamisen puolella. Kiviniemikin on samaa mieltä, mutta kertoo tarkan kantansa vasta vaalien jälkeen. Soini saa polttoainetta kampanjaansa euron sotkuista ja Portugalin vararikko tietysti sataa perussuomalaisten laariin.

Vuosi sitten ihmettelin kovasti, miksi suuria riskejä ottaneita sijoittajia ei oteta mukaan talkoisiin (2). Esitin jopa kirjallisia kysymyksiä aiheesta Kataiselle ja Tuomiojalle (3). Tuomioja vastasi (17.5.2010), että he olivat kysyneet samoja asioita hallitukselta saamatta vastauksia. Tällä hän perusteli sen, että olivat silloin äänestäneet Kataisen ehdotuksia vastaan. Tässä mielessä ymmärrän Urpilaisen tiukat lausunnot asiasta vaalitenteissä. SDP on tosiaan ollut johdonmukainen kriisin kaikissa käänteissä. Sijoittajien vastuuta on perätty alusta asti.

Sen sijaan Katainen on kääntänyt takkia monta kertaa. Vuosi sitten tähän aikaan hän oli kovasti sitä mieltä, että sijoittajien vastuuta ei mitenkään ole mahdollista ottaa huomioon. Hän sanoi myös, että antamalla rahaa Kreikalle nyt, vältetään dominoefekti. Otetaan niskalenkki markkinoista antamalla suuret määrät rahaa Kreikalle. Sanoipa hän myös, että rahan luovuttaminen Kreikalle on myös hyvä liiketoimi, saadaan korkotuottoja. Katainen ajoi voimallisesti stressitestien tekemistä pankeille.

Kaikki Kataisen lausunnot ovat osoittautuneet vääriksi. Ei tietysti olisi tarvinnut olla ekonomi, että sen oli osannut ennustaa. Moni osasi (tosin ekonomeista vain vähemmistö):
- Kreikka näyttää menevän vararikkoon joka tapauksessa.
- Kreikalle annetulla tuella ei ollut estävää vaikutusta muiden maiden kriisiytymiselle (Irlanti, Portugal).
- Nyt myös kokoomus on herännyt siihen ajatukseen, että myös sijoittajien pitää osallistua talkoisiin.
- Stressitestit osoittautuivat varsin heikosti tehdyiksi. Irlannin pankit pääsivät testeistä läpi hienosti. Niiden konkurssitila paljastui kuukausi menestyksellisten stressitestien jälkeen.

Ei siis kovin hyvin mennyt Kataiselta tämän kriisin hoito.

Oli pakko paneutua näihin vakausrahasto- ja muihin asioihin. Paras dokumentti siihen on valtiovaranministeriön sivulta löytyvä selvitys (4). Se sisältää seuraavia aihealueita:

A) Asetetaan jäsenvaltioille tavoitteita 2012 budjetointiin (alijäämä alle 3% BKT:stä ym.).

B) Käynnistetään rakenteellisia muutoksia. Nämä on kuvattu hyvin ylimalkaisesti, kuten ”tehdään työnteosta houkuttelevampaa”, tasapainotetaan turvallisuus ja joustavuus” tai ”uudistetaan eläkejärjestelmiä”.

C) On sovittu tehtävän muutoksia vakaussopimukseen (ERVV) siten, että tosiasialliseksi lainanantokyvyksi tulee 440 miljardia euroa. Tämä on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuun loppuun 2011 mennessä. Tämän luettuani olen kyllä sitä mieltä, että Kiviniemi on käytännössä valehdellut.

D) Euro Plus sopimus on tullut voimaan. Tämä on se paljon puhuttu valvontamekanismi, jolla ”pellossa elävät maat” saataisiin pistettyä kuriin. Lainaus on Kokoomuksen vaalimainoksesta ja Kataisen suusta. Tässä osioissa on paljon hyvää tarkoittavia lausekkeita siitä, että minkälaista on hyvä talouspolitiikka. Siinä myös edellytetään, että jäsenmaiden poliittinen johto esittää kullekin budjettikaudelle konkreettisia tavoitteita ja valvoo niiden toteuttamista. Huomattavaa on, että tämä osuus (toisin, kuin Katainen ja Rehn ovat väittäneet) ei aseta mitään sanktioita tai tiukempia sääntöjä sille, mitä tehdään jos jokin maa jatkaa entiseen malliin. Minusta tämä näyttää tyhjältä (tosin hyvää tarkoittavalta) paperilta, jolla ei tule olemaan mitään vaikutusta kansallisiin päätöksentekoprosesseihin.

E) On päätetty perustaa vakausrahasto, EVM. Se näyttää olevan itsenäinen juridinen yksikkö, jolla on oma hallinto. Sen hallintoneuvoston muodostavat jäsenmaiden valtiovarainministerit. Rahaston tosiasiallinen lainanantokyky on 500 miljardia euroa. Se pääomitetaan 700 miljardilla eurolla. Tästä 80 miljardia suoritetaan käteisenä jäsenvaltioiden toimesta. Jäsenmaat antavat takauksia 620 miljardilla ja EVM lainaa rahat markkinoilta. Katainen ja Kiviniemi ovat väittäneet, että EVM luo järjestelmän, jolla sijoittajat joutuvat kantamaan osan riskiä siinä tilanteessa, että maa ajautuu vaikeuksiin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa (sivu 31). EVM:n säännöt lähinnä asettavat erilaisia tahtotiloja siitä, että olisi hyvä saada velkojat mukaan talkoisiin. Siinä ei kuitenkaan ole mitään velvoitteita tai mitään konkreettista ehtoa asian suhteen.

F) Suomen osuus EVM:stä on 1.8%. Euroina se on 12.6 miljardia. Osuus on laskettu suoraan EKP pääomaosuudesta. Se taas lasketaan jonkinlaisella kaavalla bruttokansantuotteesta väkiluvusta.

Johtopäätökset edelläolevasta:
- Pääministeri Kiviniemi on asiallisesti ottaen valehdellut. Suomen vastuut ovat 12.6 miljardia ja asiasta on sovittu mustaa valkoisella.
- Katainen ja Kiviniemi ovat antaneet väärää tietoa siitä, että EVM sisältäisi velvoitteita sijoittajavastuun toteuttamisesta. Näin ei ole.
- Kataisen ja Rehnin lausunnot siitä, että Euro Plus sopimus sisältäisi mekanismeja jäsenvaltion ”ruotuun laittamiseen” eivät pidä paikkaansa. Lähinnä on kyse yleisen tason tahdonilmaisuista, joilla ei ole merkitystä kun tilanne on päällä.






(1) ****
(2) http://havaitsija.blogspot.com/2010/05/kreikasta-edelleen.html
(3) http://havaitsija.blogspot.com/2010/05/kysymyksia-kataisella-ja-tuomiojalle.html
(4) http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110330EUnvak/2011-03-25_Eurooppa-neuvoston_paeaetelmaet_FI.pdf