Joitain viikkoja sitten esitin kysymyksiä Kataiselle ja Tuomiojalle koskien Kreikalle annettuna luottoja.
Vain toinen vastasi. Tuomioja totesi, että SDP oli kysynyt juuri esittämieni kysymysten kaltaisia asioita välikysymyskeskustelussa. He eivät olleet saaneet vastauksia ja sen takia SDP oli äänestänyt Kreikka tukea vastaan.
Jos Tuomioja puhui totta, hänen puolueensa pisteet minun silmissäni nousivat.
Kreikka fiaskon yhteydessä on ollut paljon keskustelua siitä, maksaako Kreikka lainojaan koskaan takaisin. On epäilty, että Kreikka ei selviä lainoistaan ja nyt siirrettävät massiiviset rahasummat jäävät lainanantajien tappioksi. Selvitin tätä asiaa ja päädyin väitteeseen:
Valtiot eivät yleensäkään koskaan lyhennä velkaansa rahamääräisesti . Valtioiden
velka "lyhenee" vain GDP:n kasvun kautta.
Tutkin eri maiden julkista velkaa. Kun tarkastellaan absoluuttisia euro- tai dollarimääriä, niin valtiot eivät ylipäätään koskaan lyhennä velkojaan. Uudelleenjärjestelyjä toki tehdään: vanha laina maksetaan pois ottamalla uusi ja hetkellisiä poikkeamia on. Mutta: yleispätevä sääntö on: lainan saldo ei pienene.
Valtiot eivät siis yleisesti ottaen koskaan lyhennä velkojaan. Miten semmoinen on mahdollista? Siksi, että olemme eläneet jatkuvan kasvun maailmassa. Silloin, kun valtion GDP kasvaa jatkuvasti, velan määrä suhteessa GDP:hen pienenee, mikäli velkaantuminen on kasvua pienempää.
Taloudellinen kasvu hoitaa velat pois, vaikka euroakaan ei maksettaisi lainoja pois.
Tähän vaikuttaa myös kasvun eksponentiaalinen luonne. Oletetaan, että tietyn maan talous kasvaa 3% ja valtio ei ota uutta velkaa ja, että valtion velkaantuneisuusaste lähtötilanteessa on 100% suhteessa GDP:hen. Silloin valtionvelka kymmenen vuoden päästä on 75%.
Tämä mekanismi on toiminut hyvin – tähän asti. Kasvu on riittänyt hoitamaan valtioiden velat pois.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa varsinkin euroalueen velkaantuneisuus on kasvanut massiivisesti tehtyjen velkaelvytystoimien seurauksena. Samaan aikaan lähes jokaisessa euromaassa on herätty pistämään kuluja kuriin ja budjetteja tasapainoon. Vaikka kustannusten kuriin pistäminen on enemmän, kuin perusteltua, on sillä kuitenkin se haittavaikutus että taloudellinen toimeliaisuus on merkittävässä määrin pienenemässä. Lähitulevaisuudessa ei ole nähtävissä merkittävää GDP kasvua. Valtioiden lainat eivät siis tule "lyhenemään" tämän mekanismin kautta seuraavan viiden vuoden aikana.
Euroopalla on edessä seitsemän laihaa vuotta. Toivotaan, että näiden vuosien aikana kasvaa uusi poliitikkosukupolvi, joka on edellistä taitavampi ja joka kykenee aidosti edistämään kansakuntien etuja.
1 kommentti:
Valitettavasti valtiot eivät ikinä lyhennä kaikkea velkaansa pois, koska velka + velan korko ylittävät aina tarjolla olevan rahan määrän. Sinänsä kasvuun perustuva ajatus velan maksusta on oikea, mutta silti ajatus tuntuu jotenkin absurdilta. Velkahan kuitenkin ainakin numeerisesti vähenee (tai kasvaa) niinäkin vuosina, kun talouskasvua ei ole.
Lähetä kommentti