keskiviikko 5. joulukuuta 2007

Freakonomics

Tuli vietettyä aikaa lentokentillä. Tavoistani poiketen sorruin ostamaan "lentokenttäkirjallisuutta". Usein lentokenttien kioskeissa myytävät lähinnä amerikkalaiset bestsellerit eivät kiinnosta. Useimmat ovat suoraan sanottuna roskaa.

Nyt ostin Freakonomics-nimisen opuksen. Siinä ekonomisti tutkii asioiden taustoja tavalla, jota ei ole ennen nähty. Mr. Levitt on tämä mies.

On helppo sanoa, että kiinteistönvälittäjät eivät toimi asiakkaan edun mukaisesti. Jokainen epäilee, että kiinteistövälittäjä haluaa vain tehdä kaupat mahdollisimman nopeasti, eikä käytä energiaa myyntihinnan maksimoimiseen. Kuitenkin vasta Levitt osoitti kiistattomasti toteen tämän väitteen.

Todistus oli yksinkertainen. Levitt etsi tilastot tietyillä alueilla tehdyistä kiinteistönvälittäjien kaupoista koskien heidän omia asuntojaan. Näitä verrattiin kaikkiin tehtyihin kauppoihin. Kun massaa oli riittävästi, tilastolliset tekijät tulivat näkyviin. Selvisi, että kiinteistönvälittäjien omien asuntojen myyntiaika oli selvästi pidempi, kuin muiden. Lisäksi hinta oli selvästi korkeampi, kuin kaikkien asuntojen keskimäärin.

Levitt käy usein niinsanottujen yleisten viisauksien kimppuun (conventional wisdom). Yksi sellainen koskee vaalikampanjoiden rahoitusta Amerikassa. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että suurella rahalla voitetaan vaaleja. Itse asiassa, usein sanotaan, että kampanjarahoituksen määrä on yksi ja ainoa vaalimenestystä selittävä tekijä.

Levitt osoitti rahan ja vaalimenestystä koskevan oletetun kausaliteetin vääräksi. Jälkikäteen asia tuntuu äärimmäisen triviaalilta. On nimittäin otettava huomioon se, että rahaa annetaan vain sellaisille ehdokkaille, joilla koetaan olevan menestyksen mahdollisuuksia. Harva haluaa antaa rahaa häntäpään ehdokkaalle. Osoittautui, että vaalimenestystä raha selittää vain 10% osuudella.

Levittin menetelmissä ei ole mitään uutta. Hän ratkaisee ongelmat keräämällä paljon dataa ja murskaamalla lukuja regressio- ja muilla analyyseillä. Ei mitään uutta siis. Levitt jopa kehuskelee sillä, että hän ei ymmärrä matematiikasta paljoakaan. Olennaista on ennakkoluulottomuus. Yhtään riippuvuutta ei saa olettaa otettuna ja toisaalta kausaliteetteja pitää etsiä epätodennäköisistäkin paikoista. Hän löysi riippuvuuden abortin sallimisen (1973) ja rikosten vähenemisen välillä (1990 luku).

Luultavasti eräs syy Levittin tuloksellisuuteen on peräänantamattomuus. Lukuja pitää pyöritellä niin kauan, kunnes tuloksia näkyy. Moni muu väsyy kesken leikin. Ihminen on laiska, yleisesti tunnettujen viisauksien taakse on helppo mennä piiloon.






Teema: se, että kaksi asiaa esiintyy samaan aikaan (korreloivat), ei tarkoita sitä että toinen seuraisi toisesta (kausaliteetti).

Ei kommentteja: