Ilmastonmuutoksen uutisointi

Englannissa on siis maailman merkittävimpien ilmastotutkijoiden sähköpostit vuodettu julkisuuteen. Ne olivat kovin kiusallisia. Perusteltu epäilys herää, että tutkimustuloksia on manipuloitu ja mediaa johdettu harhaan. Olen itse käynyt läpi joitain osia tuosta kirjeenvaihdosta ja mielestäni se on kyllä aika järkyttävää luettavaa, to say the least.

Tuossa on aika suurista asioista kysymys. Paljonpuhuttu ilmastotieteilijöiden ”konsensus” ja IPCC Johtopäätökset nojaavat paljolti herrojen Jones, Briffa et. al. työn varassa. Tuloksiin pitäisi voida luottaa. Ottaen huomioon sen suuren mediahuomion, jonka ilmastonmuutos saa joka päivä lehdissä ja verkkojulkaisuissa, olisi luullut että asiasta käynnistyy keskustelu. Näin ei kuitenkaan käynyt. Media on täysin hiljaa.

Vain kaksi linjasta poikkeavaa löytyi: Wall Street Journal ja Guardian.
Wall Street journalin artikkeli on minusta hyvä, sillä siinä on neutraalisesti ja asiallisesti yritetty käsitellä ja analysoida ne tiedot, jotka tällä hetkellä ovat käytettävissä. Tuota voisi kutsua journalismiksi:

http://online.wsj.com/article/SB10001424052748704888404574547730924988354.html

Suomalainen europarlamentaarikko Korhola on ollut erittäin aktiivinen blogissaan. Hänen aviomiehensä on Helsingin yliopiston ilmastotieteen professori Atte Korhola, joten taustatietoja on varmaan ollut yllin kyllin.

http://eijariitta.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/20/ei-hyva-paiva-ilmastotieteelle/
http://eijariitta.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/24/oljy-ja-totuus-nousevat-pintaan/

Ylen MOT ohjelmissa vaikuttava Matti Virtanen on kirjoittanut tasapainoisen ja asiallisen blogin aiheesta:

http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=blogi&news_id=1679">

Tässä ilmastotieteen professorin Atte Korholan kommentointi asiasta:
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=blogi&news_id=1678

On hämmästyttävää, ja huolestuttavaa, että media on asiasta näin hiljaa.
Tulee mieleen se aika, kun Neuvostoliitto hajosi. Se tuli täydellisenä yllätyksenä medialle. Tulee myös mieleen nykyinen finanssikriisi. Sekin tuli täydellisenä yllätyksenä. Merkit olivat kyllä ilmassa, mutta ne sivuutettiin. Jälkiviivautta kyllä piisasi sitäkin enemmän.

Terve uteliaisuus, avoin mieli, peräänantamattomuus, avoimuus. Sitä kaivataan. Nyt ja aina. Tässä hengessä päätän kirjoitukseni tähän videoon: