keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Vastuutonta viestintääkö? Vai journalismia?
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmatieteen-laitoksen-johtajan-mielest%C3%A4-illan-mot-ohjelma-on-vastuutonta-viestint%C3%A4%C3%A4
Ylen toimittaja Backmann oli pyytänyt ilmatieteen laitoksen edustajalta haastattelua ohjelmaansa. Hän sai kieltävän vastauksen.
Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo oli kommentoinut asiaa, näkemättä ohjelmaa, seuraavasti:
- ” Tavallisia maallikkoja hämmennetään tässä aiheessa, ja se on mielestäni vastuutonta viestintää.”
- ”Emme halua lähteä mukaan ohjelmiin, joissa on vanha juupas-eipäs-asetelma. Etenkään, jos vastapuolena on maallikko, jolla ei ole vastuuta sanomisistaan.”
Sokrates aikanaan puhui sen puolesta, että mikä tahansa asia kannattaa kyseenalaistaa. Olen itsekin samaa mieltä. Vain rakentavalla asioiden kyseenalaistamisella maailma menee eteenpäin.
Mikäli Alestalolla on hyviä argumentteja Ylen esittämää argumentaatiota vastaan, niin paras taktiikka olisi tulla rohkeasti esiin ja kertoa ne argumentit. Silloin kuka tahansa voisi itse arvioida, mitä ja ketä uskoa.
Olen nyt perehtynyt Steve Mc Intyren tutkimuksiin ja kirjoituksiin. Minusta häntä ei kyllä voi millään leimata vastuuttomaksi. Hän on keskittynyt tiukan analyyttisesti selvittämään, mitä ilmastoja mittavien aikasarjojen takana piilee. Hänen metodinsa varmasti täyttävät tilastollisten menetelmien kriteerit. Hänellä on pitkä kokemus malminetsinnästä, jossa hän on käyttänyt näitä metodeja menestyksellisesti. Tämän henkilön ainoa ”uskottavuusvaje” ilmastouskovaisten piirissä on se, että hän uskaltaa kyseenalaistaa vallitsevat uskonkappaleet.
Steve Mc Intyren työ on dokumentoitu ja sitä voi kuka tahansa arvioida ja kritisoida:
http://www.climateaudit.org/
Olisin mielelläni kuullut jonkun toisen asiantuntijan kriitiikin tuosta työstä.
Alestalo jätti toiminnasta jäi semmoinen vaikutelma, että häneltä loppuivat argumentit eikä hän uskaltanut lähteä munaamaan itseänsä ja vallitsevaa ilmastouskontoa televisioon. Olen havainnut kolmenlaista tapaa toimia, sillon kun argumentit loppuvat:
- olla hiljaa ja hyväksyä paremmat argumentit
- esittää vasta-argumentit ja käydä asiasta reilu väittely (toivoen tietysti, että omat argumentit voittavat)
- leimata vastapuoli vastuuttomaksi/hörhöksi/idiootiksi, kieltäytyä keskustelusta sekä toivoa, että debatti kuivuu kasaan
Alestalo valitsi tuon viimeisen vaihtoehdon.
maanantai 9. marraskuuta 2009
Ilmastonmuutos on peruttu
http://ohjelmat.yle.fi/mot/taman_viikon_mot/transcript_english
Olen hämmästynyt. Steve McIntyre muun muassa osoittaa, että ilmaston lämpenemisen niin sanottu ”hockey stick” käyrää ei olekaan olemassa. Kuitenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) perustelut ilmastonmuutokselle perustuvat lähinnä juuri siihen (Mannin käyrä). On tulossa Kööpenhaminan kokous, jossa koko maailma laittaa rakenteitaan uusiksi. Näyttää siltä, että nämä suuret päätökset ollaan tekemässä olemattomilla ja tieteellisesti täysin kestämättömillä perusteilla. Ilmaston lämpenemistä ei ehkä olekaan olemassa.
Tärkeimpänä ilmastonmuutoksen perusteluna ja todistuksena on pidetty Michael Mannin ”hockey stick” käyrää:

Mann on 1990 luvun loppupuolella tehnyt tutkimuksen, jossa oli rekonstruoitu maailman ilmaston lämpötila viimeiseltä tuhannelta vuodelta. Analyysiin oli käytetty lähinnä puiden vuosirenkaiden laskemisesta saatuja tietoja.
Steve McIntyre omien sanojensa mukaan kiinnostui aikanaan tuosta tutkimustuloksesta ja halusi tietää, miten lopputulokseen oli päästy. Hän on tilastomatematiikan ammattilainen ja rupesi käyttämään alan tekniikoita voidakseen verifioida Mannin tulokset. Kävi ilmi, että Mannin analyysi oli tilastomatemaattisesti kestämättömällä pohjalla. Soveltamalla analyyttisempaa tilastojen käsittelyä Mannin käyttämälle datalle, hän pääsi tulokseen, josta kävi ilmi, että emme eläkään lämpimintä kautta tällä vuosituhannella, kuten Mann on väittänyt ja mikä on kansainvälisen ilmastopaneelin esitys poliitikoille päätöksenteon perustaksi.
Myöhemmin Keith Briffa, ilmastotutkija Britanniasta, teki tutkimuksen Siperian puista ja sai samanlaisen tuloksen, kuin Mann: entistäkin kauniimpi ”hockey stick”. Sen mukaan ilmastonlämpeneminen oli massiivista ja koskaan ei ollut ollut niin lämmintä, kuin nyt.
Steve MCIntyre otti Briffan tulokset käsittelyynsä. Kuvaavaa on, että hänelle ei ensin suostuttu antamaan Briffan tukimuksen perustana olevia tietosarjoja. Lopulta, vuosien yrittämisen jälkeen, Briffa pakon edessä joutui tiedot luovuttamaan ja karut faktat paljastuivat. Briffa oli matkustanus kauas Siperiaan tekemään vakavasti otettavaa tutkimusta, mutta hänen tutkimusaineistonsa perustui kymmenen Siperian puun vuosirenkaisiin. Ja, nämä kymmenen puuta eivät olleet valittu satunnaisotannalla. MOT:in haastattelemien asiantuntijoiden mukaan vakavasti otettavia tuloksia ei mitenkään voi ensinnäkään saada noin pienellä otoksella. Pitäisi olla huomattavasti suurempi tietomassa käytettävissä.
McIntyre teki kokeen: hän korvasi Briffan käyttämän datan satunnaisesti valitulla ja isommalla otoksella Siperian puista. ”Hockey stick” hävisi. Itse asiassa käyrä kääntyy alaspäin. Näyttää siltä, että Briffa oli valinnut ne 10 puuta siten, että sai mieleisensä tuloksen. Tarkoitus oli todistaa ”hockey stick” käyrän olemassaolo ja etsiä tähän tulokseen sopivat todisteet.
Tässä oli kaksi räikeää esimerkkiä tilastojen suoranaisesta väärentämisestä. Pienellä web selailulla käy ilmi, että vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. En myöskään löydä mistään vakavasti otettavaa argumentaatiota, jossa jotenkin kumottaisiin McIntyren ja vastaavien väitteet. Jos väitetään, että hänen analyysinsä ovat vääriä, pitäisi se pystyä jotenkin perustelemaan.
Tilanne on outo. Ilmastonmuutoksen pelosta on tullut suuri ja sen ympärillä pyörii erittäin paljon taloudellisia sekä poliittisia intohimoja. On uskomatonta, että tämä suuri liike näyttää perustuvan väärille, ja tarkoitushakuisille, perusteille.
sunnuntai 8. marraskuuta 2009
Ilmastonmuutoksesta
http://www.co2science.org/articles/V12/N31/EDIT.php
Tässä tutkimuksessa ja siihen viittaavissa artikkeleissa vakavastiotettavat tiedemiehet ovat laskeneet ja kokeellisesti todistaneet hiilidioksin pysymisajan (residence time) ilmakehässä olevan noin viisi vuotta.
Melkoisen uskottavasti he myös todistavat sen, että kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC, Solomon) asiaan liittyvät tutkimustulokset ovat virheellisiä. Ne perustuvat heidän mukaansa täysin virheellisille olettamuksille ja puutteelliselle ymmärrykselle geokemiasta ja jos heidän väitteensä pitäisi paikkansa, niin kuplivia limonadeja ei olisi mahdollista valmistaa (”Consequently, the IPCC's and Solomon et al.'s (2009) non-realistic carbon cycle modelling and misconception of the way the geochemistry of CO2 works simply defy reality, and would make it impossible for breweries to make the carbonated beer or soda "pop" that many of us enjoy”).
IPCC:n kanta on se, että hiilidioksidi pysyy ilmakehässä ”lähes ikuisesti” tai ainakin satoja vuosia. Essenhigh on esittänyt vakuuttavia todisteita, joiden mukaan koko IPCC ja nykyinen ilmastokeskustelu on aivan väärällä pohjalla.
On nimittäin kyseessä erittäin perustavaa laatua oleva asia. Essenhighin tutkimustuloksista seuraa se, että ilmakehän lisääntynyt hiilidioksikin määrä onkin seuraus ilmaston lämpenemisestä, eikä sen syy. Tämä on tietysti intuitiivisestikin helppo ymmärtää: meriveden lämpeneminen vapauttaa massiivisia määriä hiilidioksidia. Soiden sulaminen vapauttaa kasvihuonekaasuja. Vastaavia mekanismeja on useita.
On tyypillistä tähän aikaan kuuluvaa, että tämä tutkimus ja nämä tulokset on vaiettu kuoliaaksi ja niistä kuulee vain jostain yleisönosastopalstalta. Ilmastonmuutoksesta on tullut uusi uskonto, josta saa puhua vain yhdellä tavalla.
torstai 5. marraskuuta 2009
”On toimittu täysin ohjeiden mukaisesti”
Torniolainen perusterve tyttö on kuollut sikainfluenssaan.
Vanhemmat olivat vieneet tytön terveyskeskukseen, josta hänet oli lähetetty kotiin toipumaan. Myöhemmin tytön tila paheni entisestään ja vanhemmat olivat yhteydessä terveyskeskuksen puhelinneuvontaan. Edelleen sama ohje: pysykää kotona. Jonkun ajan päästä tytön terveys romahti täydellisesti ja kuolema korjasi satonsa.
Eilisissä uutisissa vastuulliset lääkärit Torniossa olivat televisiossa antamassa lausuntoja, joiden keskeinen viesti oli: "On toimittu täysin ohjeiden mukaisesti".
Ihminen on kuollut ja lääkärit korostavat korostamasta päästyään, että on toimittu ohjeiden mukaisesti. Syntyy outo vaikutelma. Miksi ohjeiden noudattaminen on tässä niin tärkeä, että sitä pitää niin paljon korostaa? Haastatellulta lääkäriltä näytti puuttuvan kaikki inhimilliset tunteet. Oli, kuin jokin robotti toistaisi samaa: toteutin vain ohjelmakoodiani, kuten hyvän tietokoneen kuuluu.
Mitäköhän torniolaiset 8-vuotiaan tytön vanhemmat ajattelevat kuunnellessaan sitä, miten lääkärit toteavat kaiken menneen ohjeiden mukaan?
Samassa uutislähetyksessä hieman myöhemmin ruutuun tulee Paula Risikko, terveydenhoidosta vastaava ministeri. Kolme asiaa tulee esiin sivulauseessa:
- Aikaisemin on ollut tiukat säännöt siitä, että sikainfluessalääkettä ei saa antaa, kuin erikoistapauksissa.
- Nyt (tämän tapauksen jälkeen) tiukkoja näitä tiukkoja sääntöjä on nyt muutettu ja lääkettä saa antaa vapaammin, tarpeen mukaan.
- Ulkomaisten kokemusten mukaan on ollut hyvin tiedossa, että nimenomaan nuorilla sikainfluenssa saattaa edetä fataalilksi hyvinkin nopeasti. Terveys saattaa romahtaa hetkessä.
Näiden uutisten analyysi ja rivien välistä lukeminen mielestäni paljastaa seuraavaa:
- Risikon ja hänen organisaatioidensa vastuulla on ollut terveyskeskusten ja muiden laitosten ohjeistaminen sikainfluenssatapausten käsittelyyn.
- Toisenlaisella ohjeistuksella tyttö eläisi vielä (liberaalimpi lääkkeen antaminen).
- Virhe ohjeistuksessa on nyt havaittu ja korjaava toimenpide tehtiin eilen.
- Tytön hoitamisessa on tehty virhe, josta seurasi kuolema.
- Virhettä ei kuitenkaan voi tunnustaa, koska sillä olisi liian suuret vaikutukset: hoitovirhekanteita, erovaatimuksia ja epäluottamusta.
- Tornion lääkärit suojautuvat hoitovirhekanteita vastaan jo etukäteen vetoamalla ylhäältä annettuihin ohjeisiin. Lääkettä ei annettu, eikä tyttöä otettu hoitoon, koska se oli "ohjeiden mukaista".
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76130-uusi-h1n1-ratkaisu-tamifluta-ja-relenzaa
tiistai 3. marraskuuta 2009
Uussuvaitsemattomuuttako?
Soile Lautsi on varmasti tyytyväinen.
Italian valtio taistelee vastaan eikä halua nostaa krusifikseja seinältä.
Minusta tuossa on jotain pelottavaa. Ainakaan uutisten mukaan italialaiset itse eivät tätä oman kulttuurinsa traditiota ole pitäneet haitallisena kenellekään.
Minusta kysymys on kulttuureista ja suvaitsevaisuudesta. Minulle ei tullisi mieleenkään lähteä opettajaksi ranskalaisille, miten elää. En lähtisi neuvomaan venäläisiäkään siitä, että minun tapani ja arvomaailmani on ”parempi” kuin heidän. Kaikkein vähiten lähtisin vaatimaan vieraita kulttuureja muutamaan omia ikiaikaisia traditioitaan siksi, että minä olen sitä mieltä, että heidän pitää omassa maassaan elää, kuten minä haluan.
Toivon hartaasti, että italialaiset saavat pitää krusifiksinsä.
maanantai 2. marraskuuta 2009
Elektroniikan laatu
- Nokian kännykkä, joka oli aivan uusi, mutta jossa edes perusominaisuudet eivät toimineet (vikalista oli pitkä, kuin nälkävuosi, josta syystä Nokia korvasi kännykän uudella samanlaisella)
- Handan digiboksi, joka toimi kaksi vuotta, mutta meni mykäksi heti takuuajan jälkeen
- Venelämmitin (joka on ollut korjattavana jo kolme kertaa aiemmin)
- Läppäri, josta hajosi kovalevy vuoden käytön jälkeen
- Nokian kommunikaattori, jossa puheluiden soittaminen ym. perustoiminnot eivät koskaan toimineet
- Kamera, jonka kuvien laatu meni yht' äkkiä surkeaksi
- Ulkoinen kovalevy, joka sanoi sopimuksensa irti kahden vuoden käytön jälkeen
- Tom Tom navigaattori, joka lopetti toimintansa parin vuoden käytön jälkeen (Laite sinänsä toimi kyllä erinomaisesti niin kauan, kuin toimi)
- Digitaalinen videokamera, jota ehdin käyttää vuoden verran, kunnes se meni pimeäksi
Kaikki nuo laitteet kiikutan huoltoon, maksan huoltolaskut ja pidän huolta niiden noudosta. Se kaikki vie aikaa ja energia.
Johtuen elektroniikan tavattoman huonosta laadusta päätin ruveta elektroniikan ostolakkoon. En osta mitään elektroniikkaa, jos ei ole aivan pakko, ennen vuotta 2015.
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Miten tarjota tarjouskilpailussa?
Oletetaan, että olen ostamassa asuntoa huutokaupassa. Minun käsitykseni asunnon todellisesta arvosta on 110 tuhatta euroa. Haarukoin kahden muun osallistujan arvioivan asunnon hinnan 60-120 tuhannen euron haarukkaan. Mikä hinta minun kannattaa tarjota, jotta voin maksimoida oman hyötyni?
Aika käytännönläheinen reaalimaailman tilanne, jossa itse asiassa ei ole kovin selkeää vastausta. Jos tarjoan 110 tuhatta euroa, silloin ei tule voittoa eikä tappiota, mutta olisiko se järkevää? Voinhan aina kävellä pois ja osallistua seuraavaan huutokauppaan.
Vickreyn ja muiden kaavoista käy ilmi, että optimaalinen tarjous on 100 tuhatta euroa.
Jos tarjoajia on minun lisäkseni vain yksi, tulisi laittaa sitään 95 tuhannen euron tarjous. Sen sijaan, jos tarjoajia on yhteensä kymmenen silloin pitäisi tarjota 107 tuhatta.
Esimerkki on mielestäni opettavainen. Erilaisia huutokauppatilanteita tulee vastaan joka päivä, eri muodoissaan. Peliteorian viitekehyksen ymmärrettyään osaa kysyä oikeat kysymykset ja soveltaa niihin saatuja vastauksia siten, että tulos näkyy suoraan lompakossa. Kysymykset ovat:
- Montako muuta tarjoajaa osallistuu kisaan?
- Mitkä ovat heidän käsityksensä oikeasta arvosta ja millaisella vaihteluvälillä osaan sen arvioida?
- Mitä muut tarjoajat ajattelevat minun ajattelevan oikeasta arvosta?
Jos siis ei halua tehdä tarjouksia pelkällä ”mutulla”, kannattaa lukea, mitä Vickrey ja kumppanit opettavat ja kerätä hyöty suoraan omaan lompakkoon.