Kysymyksiä Kataisella ja Tuomiojalle

Halusin laajentaa ymmärrystäni Kreikan kriisin taustoista. Mielestäni paljon on jätetty asioita kertomatta. Siksi päätin esittää joitain kysymyksiä ministeri Kataiselle ja Erkki Tuomiojalle. Kysymykset ovat ohessa. Toivon, että saan vastauksia ja käsitys tilanteesta paranee.

1. Kreikan velkojat ovat pääosin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja? Nämä pankit ottivat suuria riskejä ja saivat suuria voittoja Kreikka positioillaan. Miksi näiutä pankkeja ei oteta kantamaan omaa osaansa riskistä? Erilaisia instrumentteja tällaisen ratkaisun tekemiseksi on paljon, joten siitä se ei ole kiinni.

2. Onko mielestänne oikein, että suuria riskejä ottaneet pankit, jotka ovat saaneet suuria tuottoja sijoituksistaan, pelastetaan osin Suomen veronmaksajien rahoilla?

3. Kreikan velkojapankkeja ei ole paljastettu suorista vaatimuksista huolimatta? Miksi näin ei ole tehty?`Olisi vähintään kohtuullista tietää, ketka ovat ne perimmäiset edunsaajat, joiden etua Kreikka paketilla edistetään? Oletteko ottaneet huomioon, että tämän tiedon tarkoituksellinen salaaminen saattaa herättää epäilyksiä toimenpiteiden tarkoitusperistä?

4. Kreikan suurimmat velkojat ovat ranskalaisia ja saksalaisia pankkeja. Nämä maat myös osallistuvat suurimmilla osuuksilla lainapakettiin. Ranskan ja Saksan kansantalouksien kannata lainajärjestely ei vaikuta suureen kokonaisuuteen. Sen sijaan lainojen maksamatta jättäminen olisi vaikuttanut negatiivisesti. Sen sijaan Suomen kansantalopuden kannalta järjestely on pelkästään negatiivinen. Oletteko ajatellut, että Suomi on otettu mukaan ”maksumiehen rooliin”?

5. Kreikan huono tilanne ja vääristellyt kansantalouden tilinpidon luvut ovat olleet tiedossa jo ainakin kymmenen vuotta. Viittaan tässä esimerkiksi entisen Kreikan suurlähettilään Norrbackin lausumaan. Kun ongelma on ollut tiedossa vuosia, miksi siihen puututaan vasta, kun on jo liian myöhäistä?

6. Tämän nyt tehtävän lainapaketin jälkeen Kreikan valtionvelka kasvaa tasolle 150% GDP:stä. Korkokustannukset kasvavat tasolle 10% GDP:stä. Amerikkalaiset ekonomistit ovat arvioineet, että Kreikan talouden tulisi kasvaa 10% vuodessa, jotta se selviäisi edes lainan koroista. Oletteko samaa mieltä näistä luvuista?

7. Mikä on mielestänne Kreikassa nyt tehtävän säästökuurin vaikutus maan GDP:hen? Näettekö sellaista mahdollisuutta, että massiiviset leikkaukset aiheuttaisivat kysyntäshokin ja sitä kautta maan GDP:n merkittävän laskun? Jos näin kävisi, mikä mielestänne olisi Kreikan kyky maksaa annettujen lainojen korot? Entä, mitä se vaikuttaisi mahdollisuuksiin saada annettuja lainoja joskus takaisinmaksettavaksi?

8. Oletteko pohtinut Kreikan lainojen uudelleenjärjestelyn mahdollisuutta? Oletteko esimerkiksi perehtyneet historiassa aikaisemmin tapahtuneisiin vastaaviin kriiseihin ja niissä noudatettuihin menetelmiin? Viittaan esimerkiksi Argentiinan talouskriisiin vuonna 2001. Entä, miten vertaatte Kreikan ja EU:n tilannetta Venäjän 1998 talouskriisiin? Amerikan menetelmät nykyisessä talouskriisissa 2008-2009: voisiko niissä olla jotain opiksi otettavaa?

9. Oletteko ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että puolen vuoden päästä on samanlainen tilanne edessä Portugalin tai Irlannin kanssa? Kuinka moneen nyt nähtyyn rahoituskierrokseen Suomen pitäisi varautua? Missä tulee se raja, jossa Suomi sanoo ei?