lauantai 25. syyskuuta 2010

Lehtomäki ja Talvivaara

On noussut kova kohu Ympäristöministeri Lehtomäen lähipiirin omistuksista Talvivaara kaivosyhtiössä. Lehdet tekevät lööppejä, mutta tavanomaiseen tyyliin toimittajat eivät paneudu asioiden taustoihin. Koska asia on kiinnostava, se mielestäni ansaitsee tulla analysoiduksi kunnolla. Ohessa ne Lehtomäen sisäpiiriepäilykseen liittyvät faktat, jotka asiasta sain kaivettua esiin.

Talvivaara on 2009 vuoden aikana aktiivisesti selvittänyt, miten se pystyisi hyödyntämään malmeissaan olevaa uraania, sinkin ja nikkelin lisaksi.

Vaikuttaa siltä, että tämä uraani sivutuotteena saattaa olla se tekijä, joka mahdollistaa tuloksellisen kaivostoiminnan Talvivaarassa. On edelleen suuriä epävarmuustekijöitä siinä, pystyykö Talvivaaran uusilla tekniikoilla (osin vielä todentamattomia) hyödyntämään kaupallisesti alueen köyhähköja nikkeliesiintymiä.

Vuoden 2009 aikana Talvivaara käytti paljon aikaa ja resursseja uraanin kaivamisen kannattavuuden selvittämiseen. Osavuosikatsauksessaan he sanoivat, että uraanin hyödyntämiseen tarvitaan uusi lupa ympäristöministeriöltä ja että keskustelut lupaviranomaisten kanssa on käynnistetty.

Lehtomäen lähipiiri osti merkittävän määrän Talvivaaran osakkeita tammikuussa 2010. Pari viikkoa myöhemmin (9.2) Talvivaara julkaisi lehdistötiedotteen, jossa ilmoitettiin suunnitelmasta uraanin hyödyntämisen aloittamisesta. Heti lehdistötiedotteen julkaisun jälkeen Talvivaaran osake nousi 360 punnasta tasolle 480 puntaa kahdessa kuukaudessa (33%). Ei voi sanoa varmasti, että tämä uutinen olisi kurssinousun taustalla, sillä yhtiön talousluvut julkaistiin 24.2. Tulosjulkistuksessa ei kuitenkaan ollut mitään sellaista ilmeistä merkittävää uutista, joka itsessään voisi sellittää noin merkittävää kurssinousua.

Lehtomäen sisäpiiriläisyydesta ja sisäpiiritiedon väärinkäytöksestä voidaan todeta seuraavaa:

A) Lehtomäki on saanut luottamuksellista tietoa Talvivaaralta koskien uraanin hyödyntämistä koskevaa ympäristölupaa. Talvivaaran oman ilmoituksen mukaan neuvottelu lupaviranomaisten kanssa aloitettiin ainakin syksyllä 2009. On selvää, että tämä luottamuksellinen tieto on huomaaatavasti laajempaa, kuin mitä on tarjolla tavanomaiselle sijoittajalle, joka on julkisen tiedon varassa. Lehtomäki on suurella todennäköisyydellä sisäpiiriläinen ja hänen pitäisi olla erittäin varovainen Talvivaaran osakkeiden kaupassa.

B) Markkinat katsovat uraanin hyödyntämisen olevan erittäin tärkeä asia yhtiön osakkeen arvon kannalta. Tämä johtuu siitä, että Talvivaaran Nikkeliprosessin kannattavuudesta ei vielä ole varmaa tietoa. Siksi uraanin hyödyntämisen mahdollisuus voi olla se tekijä, joka tekee muuten kannattamattomasta liiketoiminnasta kannattavan. Sellaisella on iso vaikutus tulevaisuuden tuotto-odotuksiin, ja pörssikurssiin.

Perusteltu epäilys ministerin sisäpiiririkoksesta on olemassa. Toivotaan, että tämä tapaus tutkitaan kunnolla. Tuntien suomalaisen järjestelmän, en kuitenkaan löisi vetoa siitä, että tämä tapaus saisi asiallisen käsittelyn.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Ruotsidemokraatit ja Expressenin etusivun juttu

Koska Ruotsidemokraatit ovat näköjään menossa läpi Ruotsin vaaleissa, tutkin asian uutisointia Ruotsissa.

Expressen on vaalipäivänä ottanut asiaan voimakkaasti kantaan etusivullaan. Etusivun uutisessa sanotaan mm. seuraavaa:

”För första gången knackar ett parti med nazistiska rötter på riksdagens port.”

”… hela tiden befinner vi oss i samma främlingsfientliga kretslopp. Hatet är konstant; det är bara föremålen för det som varierar”

” Den som lägger sin röst på Sverigedemokraterna röstar också för parlamentariskt kaos.”

”Det finns en överhängande risk att valet 2010 slutar med att SD får en vågmästarställning i riksdagen.”

”Enligt de rödgröna kan en sådan situation bara tacklas på två sätt: antingen genom en blocköverskridande majoritetsregering eller genom nyval.”

”Att utlysa nyval för att väljarna har röstat fel är heller ingen utväg. Också det skulle kunna driva fler väljare i famnen på SD.”

Siis, Expressen etusivun uutinen (siis mielipide) toteaa:
- Ruotsidemokraatit ovat natsismia kannattava puolue.
- Ruotsidemokraatit ovat ulkomaalaisvihamielinen, ja muutenkin edustaa ”vihapolitiikkaa”.
- Joka heitä (Ruotsidemokraatteja) äänestää, äänestää parlamentaarisen kaaoksen puolesta.
- Pelottavin skenaario Expressenin mukaan on se, että Ruotsidemokraatit pääsevät vaa’ankieliasemaan. Tässä tilanteessa kuulemma voi sitten yrittää järjestää uudet vaalit – siis siksi, että kansa äänesti väärin. Sitäkään ei tosin olla innokkaita tekemään, koska se saattaisi kirjoittajan mukaan sataa lisää ruotsidemokraattien laariin.

Viimeisenä oljenkorteja esitetään tämä:
”Om det misslyckas vilar ett tungt ansvar både på regeringen och förlorarsidan att se till att isolera SD från politiskt inflytande.”

Siis, jos Ruotsidemokraateista ei muuten päästä eroon, ne pitää eristää mahdollisimman tehokkaasti.

Ruotsidemokraattien aineiston lukeneena, en mitenkään voi ymmärtää tuota suurta vihan määrää, joka sitä puoluetta kohtaan kohdistuu. Minusta puolueen ohjelmat, varjobudjetit ovat hyvin asiallisia ja konkreettisia. En minä näe niissä enkä puolueen puheenjohtajan esiintymisissä mitään natsismiin, ulkomaalaisvihamielisyyteen tai muuhunkaan pahaan viittaavaa. Suoraan sanottuna, päinvastoin. Asiallisia poliittisia kantoja, joiden esittämisen oikeus demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi olla itsestäänselvyys.

http://www.expressen.se/ledare/dahlberg/1.2141031/rosta-nej-till-hatet

lauantai 18. syyskuuta 2010

Sverigedemokraterna

Ruotsissa on menossa vaalit. On mahdollista, että valtiopäiville pääsee uusi puolue, Ruotsidemokraatit (Sverigedemokraterna).

Lehtiä lukemalla saa vaikutelman, että kyseessä on populistinen ja äärioikeistolainen puolue. Sen sanotaan olevan vahvasti ulkomaalaisvihamielinen, jopa rasistinen puolue. Ohessa lainauksia suomalaisen lehdistön luonnehdinnoista:

Helsingin Sanomat 19.9: ”Maahanmuuttajiin kriittisesti suhtautuvat ruotsidemokraatit”

Helsingin Sanomat 19.9: ”…31-vuotias Jimmie Åkesson vie avoimesti maahanmuutajavihamielisen Ruotsidemokraatit-puolueensa ensi kertaa valtiopäiville.”

Ilta-Sanomat 19.8: ” maahanmuuttajiin ja pakolaisiin nuivasti suhtautuva puolue”.

Turun Sanomat 13.9: ”…populistinen ruotsidemokraatit…yrittävät pistää maahanmuuttajat ruotsalaisvaltion pulmien maksumieheksi….”

Tämä rosvojoukoksi kuvattu ryhmä on siis lähellä läpimurtoa Ruotsin vaaleissa. Ei ihme, että Tukholmassa ollaan huolissaan.

En halunnut olla pelkästään Suomen lehdistön lyhyiden luonnehdintojen varassa. Halusin selvittää, mikä tämä puolue on ja mitä asioita se ajaa. Se ei ollut vaikeaa. Helpointa oli aloittaa heidän web sivuiltaan (http://sverigedemokraterna.se). Siellä on heidän vaaliohjelmansa, jossa on neljä teemaa:

A) Vastuullista maahanmuuttopolitiikka. Tämä koostuu kahdesta osasta. Ensinnäkin halutaan tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja vähentää maahanmuuton määrää, jonka todetaan olevan muihin maihin verrattuna liian korkealla tasolle. Toiseksi halutaan lisätä varoja YK:n alaisille organisaatioille (UNHCR), jotta he voivat auttaa vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä jo lähtömaissaan.

B) Toimenpiteitä rikollisuuden vähentämiseksi: kovennettuja rangaistuksia taparikollisille, parempia korvauksia rikosten uhreille ja julkinen rekisteri pedofiiliasta tuomituille.

C) Vanhuksille paremmat oltavat: eläkkeiden nosto ja lisää vanhustentaloja.

D) Naisille parempi tasa-arvo ja turva: kovemmat tuomiot raiskauksista, maahanmuuttajanaisten suojeleminen uskonnollisia rikoksia vastaan.

Ruotsidemokraatit näyttävät tekevän varjobudjetteja. Tässä vuoden 2010 varjobudjetti, joka sisältää konkreettisia laskelmia perusteluineen:
http://sverigedemokraterna.se/files/2010/06/Skuggbudget-2010-version-2.1.pdf

Minusta Suomen median luoma kuva tästä puolueesta on tahallisen harhaanjohtava. Luettuani heidän materiaalinsa, en parhaalla (pahalla) tahdollakaan voi väittää tätä puoluetta populistiseksi, äärioikeistolaiseksi, rasistiseksi tai maahanmuuttajavihamieliseksi.

Miksi suomalaiset toimittajat eivät tee sitä työtä, josta heille maksetaan? Jotta asioista voi kirjoittaa, pitäisi niihin ensin perehtyä.

torstai 16. syyskuuta 2010

Rasvat

Katsoin eilen A-Talk ohjeman. Olisi saanut jäädä katsomatta, sillä yöunet menivät.
http://areena.yle.fi/video/1284588

Oli huikeaa nähdä, miten terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Pekka Puska kiemurteli suorien kysymysten edessä. Professori Kari Salminen vaati Puskaa esittämään yhdenkin tieteellisen tutkimuksen, joka osoittaisi eläinrasvojen yhteyden sydänsairauksiin. Vastausta ei tullut. Ei sinne päinkään.

Ohjelmassa oli mukana dosentti Mikael Fogelholm: terveyden tutkimus, Suomen akatemia. Määrätietoinen Salminen kohdisti suoran kysymyksensä myös hänelle ja Fogelholm joutui epäsuorasti myöntämään, ettei sellaista tutkimusta tai muuta näyttöä löydy.

Tämä on hämmästyttävää, sillä jo 1970 luvulta jatkunut voin ja eläinrasvojen syönnin syyllistäminen on iskeytynyt tajuntaani. Olen oppinut pitämään voita ja muita eläinrasvoja sisältäviä elintarvikkeita suorastaan vaarallisina. En ole laittanut voita leivän päälle kolmeenkymmeneen vuoteen siksi, että olen pitänyt sitä haitallisena. Tämän illan jälkeen en enää usko väitettä.

Olenkin aina ihmetellyt, miksi Irlannissa ollessani tulee niin hyvä olo. Johtuuko se raskaan rasvaisesta aamiaisesta, jota mielelläni siellä aina syön?

Pekka Puskan argumentoinnissa on jotain tuttua. Hän vastaa Salmisen kysymyksiin aina samalla tavalla. Kuulemma tuhannet tutkijat ja tuhannet tutkimukset tukevat väitettä eläinrasvan yhteyttä sydänsairauksiin. Hänen mielestään ei ole syytä mennä yksittäisten tutkimusten tai näytön tasolle, vaan luottaa tähän tiedemiesten konsensukseen.

Tämä kuulostaa tutulta siksi, että täysin samalla tavalla puolustetaan väitettä ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Sielläkin vedotaan väitettyyn tutkijayhteisön kollektiiviseen mielipiteeseen ja kieltäydytään esittämästä todisteitä väitteiden tueksi, tai edes keskustelemaan asiasta. Sanotaan, että todisteiden esittäminen on turhaa, koska konsensus on niin vahva.

perjantai 10. syyskuuta 2010

Nokian muutos ja median raportointi

Median ykkösaihe on ollut Nokia ja toimitusjohtajan vaihto siellä. Lehdet ovat nostaneet kaikenlaista sirpaletietoa esiin. Uuden toimitusjohtajan karkkimaku oli yksi niistä. Jääkiekosta on puhuttu ja siitä, pysyykö yhtiö suomalaisena. Kallasvuon erorahat ovat tietysti olleet kiinnostuksen kohteena. Uutta toimitusjohtajaa on epäilty tuuliviiriksi siksi, että hän on vaihtanut työpaikkaa usein.

Minulla oli epäilys siitä, että median antama kuva ei ehkä kuvaa todellisuutta kovinkaan hyvin. Siksi katsoin Youtubesta, mitä itse asiassa tapahtui Nokian tiedotustilaisuudessa:

http://www.youtube.com/watch?v=uBjSVvrv1dA

Epäilykseni osoittautuivat todeksi. Median raportoinnilla ei ollut oikeastaan mitään tekemistä tiedodustilaisuudessa esiin tulleen informaation kanssa. Ohessa oma raporttini asiasta.

Stephen Elop piti tiedotustilaisuudessa vakuuttavan esityksen siitä, mikä on se liiketoimintaympäristö, jossa Nokia toimii. Esimerkkien valossa hän uskottavasti kuvasi sen, että on tapahtumassa suuri muutos ja siihen vastaaminen on Nokian suuri haaste. Esityksestä välittyi määrätietoisuus, hyvä asiaosaaminen ja innostuneisuus. Sanalla sanoen: syntyi vaikutelma, että kyseessä on innostava johtaja, joka osaa näyttää yhtiölle uuden vision ja viedä Nokian uusille urille.

Lehdistö on arvellut, josko Kallasvuo sai potkut vai erosiko hän itse. Median mukaan asia ei tullut selväksi. Tiedotustilaisuuden katsoneena voi sanoa, että asia tuli kristallinkirkkaasti selväksi. Ollila sanoi: ”this change was initiated by the board”. Minusta tuota ei sen selvemmin voi sanoa. Kallasvuo sai potkut.

Toinen median väärin raportoima asia liittyy Jormna Ollilan positioon hallituksen puheenjohtajana. Tiedotustilaisuudessa hän sanoi asiat selvästi: hänestä tuli hallituksen puheenjohtaja vuonna 2006 ja silloin oli sovittu viiden vuoden kaudesta. Ollila kertoi, että viimeisen vuoden aikana hän on useaan kertaan todennut, että ”aika on täysi”. Ollila siis on halunnut päättää kautensa Nokian hallituksessa. Muiden hallituksen jäsenten ja pääomistajien aloitteesta on kuitenkin sovittu, että Ollila jatkaa vielä jonkin aikaa, jotta uusi toimitusjohtaja pääsee hyvin alkuun. Tämäkin asia todettiin erittäin selvälää englanninkielellä, eikä asiassa olisi pitänyt olla mitään epäselvää.

Kun katson tiedotustilaisuuden nauhoitusta ja vertaan sitä lehtien raportteihin, en tiedä mitä ajatella. On vaikea uskoa, että toimittajat ovat olleet paikalla samassa tilaisuudessa, kun katsoo asiasta tehtyjä juttuja.

torstai 9. syyskuuta 2010

Energiansäästölamput

Suomen vihreän puolueen eräs saavutus on nopea siirtyminen energiansäästölamppuihin. EU tasolla on määritelty suuntaviivat, jonka mukaan useissa maissa on jo kielletty hehkulamput. Näköpiirissä on, että kielto laajenee vähitellen koko EU alueelle. Vihreät ovat perustelleet tätä sen kautta saatavilla massiivisilla energiansäästöillä. He saivat koko poliitikkokentään mukaansa, vasemmalta oikealle.

Kaunis ajatus.

Luin asiasta tehdyn tutkimuksen:
http://www.ncp.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/Kontturi%20&%20%C3%85lander.pdf

Tämän perusteella voi tehdä seuraavassa esitetyt johtopäätökset.
Tyypillisen valaisimen aiheuttama sähkölasku vuodessa on 24 euroa, kun käytetään hehkulamppua. Energiansäätölampulla vuosikustannus on 4.4 euroa. Laskennallista säästöä on siis 20 euroa. Tähän asti kaikki hyvin.

Ongelmaksi kuitenkin tulee energiansäästölamppujen tehoton tapa tuottaa valoa. Reilusti yli puolet energinsäästölampun kuluttamasta nimellistehosta on loistehoa. Pätöteho on se, joka tuottaa valoa tai lämpöä. Loisteho vain kuormittaa verkon infrastruktuuria.

Viitatun tutkimuksen mukaan loistehon vuotuinen suora kustannusvaikutus sähköyhtiölle on 44 euroa menetettynä myyntitulona. Tämän lisäksi sähköyhtiö joutuu investoimaan laitteistoihin, joilla poistetaan energiansäästölamppujen yliaaltoja. Sähköyhtiöt jouotuvat myös investoimaan merkittäviä määriä kompensointikondensaattoreihin, poistaakseen loistehon verkosta. Tämä hinta tulee siirtymään kuluttajien sähkölaskuihin.

Johtopäätös edellisestä on: on kokonaistaloudellisesti edullisempa käyttää hehkulamppuja.

Tässä laskelmassa ei edes oteta huomioon sitä seikkaa, että hehkulampun tuottama lämpö on pois huoneistojen lämmitysenergin kustannuksista. Huomiotta jää myös se, että energiansäästölamppujen sisältämä elohopea aiheuttaa lisäkustannuksia kuljetuksiin ja kierrätykseen.

Ei ihan heti tule mielen huonommin harkittua ja toteutettua poliittista uudistusta, kun tämä viherliikkeen voimallisesti ajama uudistus.