Nykyään puhutaan paljon hyvinvointiyhteiskunnasta. Korkeita veroja perustellaan sillä, että pidetään ihmisistä huolta ja että palvelut toimivat.
Olen nyt reilun viikon kärsinyt kurkkutulehduksesta. Joka aamu herään kovaan kurkkukipuun, jota lievitän kourallisella aspiriineja. Niillä kipu asettuu ja niiden auttamana tein viime viikon töitä – huonolla tehoilla tosin.
Kun kipua oli jatkunut lähes viikon verran, ajattelin hyödyntää terveyspalveluita ja mennä terveyskeskukseen. Olisin halunnut päästä keskustelemaan lääkärin kanssa kurkkukivustani ja ehkä saada jotain lääkettä.
Terveyskeskuksen ajanvarauksessa (johon oli kovin vaikea päästä) tarjottiin lääkäriaikoja puolentoista viikon päähän. Se tuntui tarpeettomalta, olihan tautia jatkunut jo viikon. En ottanut tällaista aikaa.
Yritin päästä lääkärin puheille samoin tein. Tämä vaihtoehto minulta kiellettiin. Terveyskeskuksen päivystys kuulemma on vain akuutteja tapauksia varten ja kurkkutulehdus ei sellaiseen kuulu.
Hyvinvointiyhteiskunta, jota olen nettorahoittanut katkeamatta vuodesta 1984 asti, ei kyennyt eikä halunnut tarjota ahkeralle ja työssäkäyvälle kansalaiselleen perusterveyspalvelua.
Menin yksityiselle terveysasemalle. Aika järjestyi heti ja sain asianmukaisen hoidon. Se maksoi minulle 70 euroa.
Kun puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta, niin mitä silloin tarkkaan ottaen tarkoitetaan? Kenen hyvinvoinnista silloin ollaan kiinnostuneita ja miten?
sunnuntai 28. helmikuuta 2010
perjantai 26. helmikuuta 2010
Lentoliikenne
Joudun matkustamaan aika usein lentokoneella. Se ei ole herkkua, kuten jokainen paljon matkustava osaa kertoa. Minun osaltani siitä katosi glamour 20 vuotta sitten – jos sitä koskaan olikaan.
Viime aikoina lentokoneissa on kiinnittänyt huomiota matkustamoon vietävien laukkujen suuri määrä. Usein käy niin, että en löydä ylähyllyiltä paikkaa pienelle salkulleni. Tämä johtuu siitä, että suuri osa matkustajista raahaa kaikki matkalaukkunsa sisälle koneeseen. Usein näkee matkustamotilaan näkee vietävän kärryllisen tavaraa. Pyörällinen matkalaukku, jota vedetään ja sen päällä toinen laukku. Näitä sitten sovitellaan ja yritetään saada mahtumaan matkustamon ahtaisiin ylälaatikoihin. Kiroilua ja ähräämistä.
Miksi ihmiset eivät halua käyttää lentokenttien palveluita? Nykyään ruumaan jätetyt matkatavarat saa hihnalta erittäin nopeasti. Monilla lentokentillä on jopa käynyt niin, että kun saavun hihnan läheisyyteen, siellä laukut ovat jo valmiina poimittavissa. Palvelu toimii hyvin jopa sellaisissa maissa, kuten Intia tai Brasilia.
Mistä siis tulee tämä ihmisten ylenmääräinen tarve tehdä oma matkustamisensa hankalaksi viemällä suuret määrät tavaraa matkustamoon? Miksi lentoyhtiöt eivät enää puutu asiaan, kuten ennen?
Oliko se Einstein, joka sanoi typeryyden määrän maailmassa pysyvän vakiona. Valitettavasti se ei pysy vakiona, vaan kasvaa eksponentiaalisella tahdilla.
Viime aikoina lentokoneissa on kiinnittänyt huomiota matkustamoon vietävien laukkujen suuri määrä. Usein käy niin, että en löydä ylähyllyiltä paikkaa pienelle salkulleni. Tämä johtuu siitä, että suuri osa matkustajista raahaa kaikki matkalaukkunsa sisälle koneeseen. Usein näkee matkustamotilaan näkee vietävän kärryllisen tavaraa. Pyörällinen matkalaukku, jota vedetään ja sen päällä toinen laukku. Näitä sitten sovitellaan ja yritetään saada mahtumaan matkustamon ahtaisiin ylälaatikoihin. Kiroilua ja ähräämistä.
Miksi ihmiset eivät halua käyttää lentokenttien palveluita? Nykyään ruumaan jätetyt matkatavarat saa hihnalta erittäin nopeasti. Monilla lentokentillä on jopa käynyt niin, että kun saavun hihnan läheisyyteen, siellä laukut ovat jo valmiina poimittavissa. Palvelu toimii hyvin jopa sellaisissa maissa, kuten Intia tai Brasilia.
Mistä siis tulee tämä ihmisten ylenmääräinen tarve tehdä oma matkustamisensa hankalaksi viemällä suuret määrät tavaraa matkustamoon? Miksi lentoyhtiöt eivät enää puutu asiaan, kuten ennen?
Oliko se Einstein, joka sanoi typeryyden määrän maailmassa pysyvän vakiona. Valitettavasti se ei pysy vakiona, vaan kasvaa eksponentiaalisella tahdilla.
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Suomalainen ilmastopoliltiikka
Ilmastokeskustelussa usein peräänkuulutetaan asiantuntemusta. Skeptisesti ilmastonmuutokseen suhtautuvat usein tyrmätään sillä perusteella, että heillä ei ole asiantuntemusta.
Hyvä niin. Uskon itsekin, että pitää olla edes jotain alan koulutuspohjaa, jotta pystyy ilmaston kompleksisia järjestelmiä kunnolla ymmärtämään.
Hetken voisi tarkastella sitä asiantuntemusta, jolla Suomen ilmastopolitiikkaa johdetaan. Oras Tynkkynen on valtioneuvoston ilmastoasioiden neuvonantaja. Hän on nyt 32 vuotiaana saanut valmiiksi gradunsa Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta. Oraksen tutkimus on selvittänyt lihavien representaatiota TV sarjoissa.
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04003.pdf
Varmaan ihan hyvä gradututkielmä Tynkkyseltä. Mutta, mikä tekee Tynkkysestä ilmastoasiantuntijan?
Samaan aikaan Oras on myös valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija. Olen ehkä ymmärtänyt asian väärin, mutta mielestäni tämän tapaisessa roolissa toimivalta henkilöltä odotetaan vankkaa asioiden osaamista, jotta hän pystyisi tarjoamaan poliittisille päätöksentekijöille oikeata ja neutraalia tietoa. Nythän ollaan tekemässä merkittäviä ilmastopoliittisia päätöksiä. Mielelläni ajattelisin, että nämä kauaskantoiset päätökset tehdään parhaan mahdollisen tiedon ja osaamisen pohjalta.
Olen muutamaan kertaan yrittänyt kuunnella, mitä Oras Tynkkysellä on sanottavana ilmastonmuutoksesta. Olen kuullut kolme kommenttia:
- Ilmastonmuutos on tosi asia, koska asian takana on 1500 tutkijan konsensus.
- Climategate on merkityksetöntä, koska se perustuu vain "out of context" viestien tulkintaan.
- Ilmastoskeptikoita ei kannata kuunnella, koska heillä ei ole tarvittavaa asiantuntemusta.
Toivotaan, että valtioneuvostolla on muitakin neuvonantajia. Minä en luottaisi tärkeissä päätöksissä tällaiseen "asiantuntijaan".
Hyvä niin. Uskon itsekin, että pitää olla edes jotain alan koulutuspohjaa, jotta pystyy ilmaston kompleksisia järjestelmiä kunnolla ymmärtämään.
Hetken voisi tarkastella sitä asiantuntemusta, jolla Suomen ilmastopolitiikkaa johdetaan. Oras Tynkkynen on valtioneuvoston ilmastoasioiden neuvonantaja. Hän on nyt 32 vuotiaana saanut valmiiksi gradunsa Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta. Oraksen tutkimus on selvittänyt lihavien representaatiota TV sarjoissa.
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04003.pdf
Varmaan ihan hyvä gradututkielmä Tynkkyseltä. Mutta, mikä tekee Tynkkysestä ilmastoasiantuntijan?
Samaan aikaan Oras on myös valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija. Olen ehkä ymmärtänyt asian väärin, mutta mielestäni tämän tapaisessa roolissa toimivalta henkilöltä odotetaan vankkaa asioiden osaamista, jotta hän pystyisi tarjoamaan poliittisille päätöksentekijöille oikeata ja neutraalia tietoa. Nythän ollaan tekemässä merkittäviä ilmastopoliittisia päätöksiä. Mielelläni ajattelisin, että nämä kauaskantoiset päätökset tehdään parhaan mahdollisen tiedon ja osaamisen pohjalta.
Olen muutamaan kertaan yrittänyt kuunnella, mitä Oras Tynkkysellä on sanottavana ilmastonmuutoksesta. Olen kuullut kolme kommenttia:
- Ilmastonmuutos on tosi asia, koska asian takana on 1500 tutkijan konsensus.
- Climategate on merkityksetöntä, koska se perustuu vain "out of context" viestien tulkintaan.
- Ilmastoskeptikoita ei kannata kuunnella, koska heillä ei ole tarvittavaa asiantuntemusta.
Toivotaan, että valtioneuvostolla on muitakin neuvonantajia. Minä en luottaisi tärkeissä päätöksissä tällaiseen "asiantuntijaan".
tiistai 9. helmikuuta 2010
Resonoivien kelojen paradoksi selvisi
Resonoivien kelojen paradoksi selvisi minulle tänään.
Periaatteet:
- Ei voi olla kyse sähkömagneettisesta aallosta, koska silloinhan hukataan energiaa.Huono hyötysuhde.
- Magneettikentän generointi ei kuluta energiaa. Jos laitan kelan tyhjään avaruuteen, voin laittaa siitä vaikka mitä virtoja, mutta magneettikenttä ei tee työtä (sähkömagneettinen aalto sen sijaan kuluttaisi energiaa).
- Primäärikelassa on iso virta (koska se on viritetty). Suuri virta tarkoittaa suurta magneettikenttää.
- Se osa magneettikentästä, joka kiertää toisen kelan kautta, saa aikaan isomman energiasiirron (koska vuo on isompi).
- Se osa magneettikentästä, joka ei mene kelan kautta ei tee työtä, joten energiaa ei kulu. Tästä johtuu hyvä hyötysuhde, vaikka keskinäisinduktanssi onkin pieni.
On sinänsä mielenkiintoista, miten joskus vanhat keksinnöt heräävät henkiin pitkien aikojen jälkeen. Tesla keksi langattoman energiansiirron sata vuotta sitten, mutta vasta nyt sitä aletaan käyttää.
Sama koskee sähköautoja. Sähköautot olivat vallitsevia sata vuotta sitten. Niitä oli Amerikan pikkukaupungit täynnä. Sitten tuli paremmat tiet, halpa öljy – ja Henry Ford.
Periaatteet:
- Ei voi olla kyse sähkömagneettisesta aallosta, koska silloinhan hukataan energiaa.Huono hyötysuhde.
- Magneettikentän generointi ei kuluta energiaa. Jos laitan kelan tyhjään avaruuteen, voin laittaa siitä vaikka mitä virtoja, mutta magneettikenttä ei tee työtä (sähkömagneettinen aalto sen sijaan kuluttaisi energiaa).
- Primäärikelassa on iso virta (koska se on viritetty). Suuri virta tarkoittaa suurta magneettikenttää.
- Se osa magneettikentästä, joka kiertää toisen kelan kautta, saa aikaan isomman energiasiirron (koska vuo on isompi).
- Se osa magneettikentästä, joka ei mene kelan kautta ei tee työtä, joten energiaa ei kulu. Tästä johtuu hyvä hyötysuhde, vaikka keskinäisinduktanssi onkin pieni.
On sinänsä mielenkiintoista, miten joskus vanhat keksinnöt heräävät henkiin pitkien aikojen jälkeen. Tesla keksi langattoman energiansiirron sata vuotta sitten, mutta vasta nyt sitä aletaan käyttää.
Sama koskee sähköautoja. Sähköautot olivat vallitsevia sata vuotta sitten. Niitä oli Amerikan pikkukaupungit täynnä. Sitten tuli paremmat tiet, halpa öljy – ja Henry Ford.
maanantai 8. helmikuuta 2010
Langaton tehon siirto
Tutkimuksissani sähkömagnetiikan alueella törnäsin Nikola Teslaan ja hänen ideaansa sadan vuoden takaa. Kyse on sähkömagnettisesta tehonsiirrosta hyödyntäen resonoivia induktansseja.
Nyt sadan vuoden jälkeen Teslan aikanaan jopa patentoima keskintö on kokenut renessanssin. Intel on kehittämässä tekniikka siten, että kannettavat tietokoneet ja kännykät voitaisiin ladata helposti ilman johtoja.
Ajatus on, että lähettävä kela viritetään sarjakapasitansslla johonkin taajuuteen. Vastaanottopäässä on samaten kela, jossa on LC visitys samaan taajuuteen. Juuri nyt asiaa kehittää esimerkiksi Intel:
http://en.wikipedia.org/wiki/Wireless_Resonant_Energy_Link
Keskinäisinduktanssi on pieni, koska tyypillisesti nämä kelat ovat niin kaukana toisistaan, että vain pieni osa kelan magneettivuosta menee toisen kelan kautta. Normaalitilanteessa sähkömagneettisella induktiolla tehoa ei siis siirry. Ei ainakaan niin, että kannettavaa tietokonetta voisi ladata.
Tämä kaikki on selvää kauraa. Muuntajan toisiosta ei tule tehoa, jos keskinäisinduktanssi on pieni.
Mutta, kaikki muuttuu erilaiseksi, kun molemmat kelat viritetään sarjakondensaattoreilla tiettyyn taajuuteen. Jostain kumman syystä tehoa rupeaa silloin siirtymään. Vielä hämmästyttävämpää on se, että tehoa siirtyy sitä enemmän, mitä pienempi keskinäisinduktanssi (tai ”coupling”) on. Perusinsinöörin mielestä pitäisi mennä toisin päin.
Jotain outoa tuossa tapahtuu, mutta en ymmärrä mitä.
Joka tapauksessa, näyttää siltä, että tulevaisuudessa päästään eroon kännyköiden, kameroiden ja läppäreiden latausjohdoista. Lentokentillä, ravintoloissa, kahviloissa, toimistoissa ja kotona laitteiden akut latautuvat itsekseen.
Ohessa laskelmat. Jos joku pystyy selittämään, mikä on tämän paradoksin selitys, olisin enemmän kuin kiitollinen.
Nyt sadan vuoden jälkeen Teslan aikanaan jopa patentoima keskintö on kokenut renessanssin. Intel on kehittämässä tekniikka siten, että kannettavat tietokoneet ja kännykät voitaisiin ladata helposti ilman johtoja.
Ajatus on, että lähettävä kela viritetään sarjakapasitansslla johonkin taajuuteen. Vastaanottopäässä on samaten kela, jossa on LC visitys samaan taajuuteen. Juuri nyt asiaa kehittää esimerkiksi Intel:
http://en.wikipedia.org/wiki/Wireless_Resonant_Energy_Link
Keskinäisinduktanssi on pieni, koska tyypillisesti nämä kelat ovat niin kaukana toisistaan, että vain pieni osa kelan magneettivuosta menee toisen kelan kautta. Normaalitilanteessa sähkömagneettisella induktiolla tehoa ei siis siirry. Ei ainakaan niin, että kannettavaa tietokonetta voisi ladata.
Tämä kaikki on selvää kauraa. Muuntajan toisiosta ei tule tehoa, jos keskinäisinduktanssi on pieni.
Mutta, kaikki muuttuu erilaiseksi, kun molemmat kelat viritetään sarjakondensaattoreilla tiettyyn taajuuteen. Jostain kumman syystä tehoa rupeaa silloin siirtymään. Vielä hämmästyttävämpää on se, että tehoa siirtyy sitä enemmän, mitä pienempi keskinäisinduktanssi (tai ”coupling”) on. Perusinsinöörin mielestä pitäisi mennä toisin päin.
Jotain outoa tuossa tapahtuu, mutta en ymmärrä mitä.
Joka tapauksessa, näyttää siltä, että tulevaisuudessa päästään eroon kännyköiden, kameroiden ja läppäreiden latausjohdoista. Lentokentillä, ravintoloissa, kahviloissa, toimistoissa ja kotona laitteiden akut latautuvat itsekseen.
Ohessa laskelmat. Jos joku pystyy selittämään, mikä on tämän paradoksin selitys, olisin enemmän kuin kiitollinen.
tiistai 2. helmikuuta 2010
Eläketase
Uutisissa on paljon puhetta eläkeiän nostosta.
Ihmisiä halutaan pitää kolme vuotta pidempään työelämässä. Muuten ei saada näitä lama-aikana otettuja velkoja maksettua. Siitä perimmältään on kysymys. Syömävelan maksusta.
Teen hieman laskelmia ottamalla tilastokeskuksen väestötiedot pohjaksi:
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#Vaestonmuutokset
Johtopäätöksiä.
Olen 49 vuotias. Todennäköisyys, että olen elossa eläkeiän alkaessa tämän uuden järjestelmän mukaan on 61%. Vanhassa järjestelmässä todennäköisyys eläkkeellepääsyyn oli 73%.
Tilastollinen odotusarvo eläkevuosilleni on 13 vuotta.
Tämän hetken arvio eläkkeeni määrästä on 2300 euroa kuukaudessa. Siten, odotusarvo saatavasta elaketulosta on noin 300 000 euroa, kun verot huomioidaan.
Karkea arvio maksamistani eläkemaksuista on 420 000 euroa. Olen ollut säännöllisesti töissä 27 vuotta ilman yhtään katkosta. Kyse on nykyarvoon diskontatusta arvosta.
Olen siis rahoittanut Suomen eläkejärjestelmää noin 120 000 euroa enemmän, kuin olisin sieltä saamassa.
Nyt valtio aikoo lyhentää odotettavissa olevaa eläkeaikaa kolme vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että edellämainittu eläketaseeni heikkenee 86 000 euroa. Tämän verran lakimuutos siis siirtää rahaa minulta valtiolle käytettäväksi valtion maksutaseen paikkaamiseen.
Yksinkertaistettu eläketase on siis:
Maksetut eläkemaksut: 420 000 euroa.
Odotusarvo eläketulolle: 214 000 euroa.
-----------------------------------------------
Eläkemaksujen tase: 206 000 euroa.
Johtopäätös on siis: nykyarvoon diskontattuna eläkkeensaaja saa noin puolet maksamistaan eläkemaksuista takaisin eläkkeen muodossa. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin tapauksiin sellaisenaan, mutta toiminee jonkinlaisena osviittana.
Tämä on itse asiassa mielialaa kohottava laskelma. Luulin, että takaisin tulisi paljon pienempi osa.
Seuraavaksi täytyy selvittää, mihin se toinen puolisko katoaa.
Ihmisiä halutaan pitää kolme vuotta pidempään työelämässä. Muuten ei saada näitä lama-aikana otettuja velkoja maksettua. Siitä perimmältään on kysymys. Syömävelan maksusta.
Teen hieman laskelmia ottamalla tilastokeskuksen väestötiedot pohjaksi:
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#Vaestonmuutokset
Johtopäätöksiä.
Olen 49 vuotias. Todennäköisyys, että olen elossa eläkeiän alkaessa tämän uuden järjestelmän mukaan on 61%. Vanhassa järjestelmässä todennäköisyys eläkkeellepääsyyn oli 73%.
Tilastollinen odotusarvo eläkevuosilleni on 13 vuotta.
Tämän hetken arvio eläkkeeni määrästä on 2300 euroa kuukaudessa. Siten, odotusarvo saatavasta elaketulosta on noin 300 000 euroa, kun verot huomioidaan.
Karkea arvio maksamistani eläkemaksuista on 420 000 euroa. Olen ollut säännöllisesti töissä 27 vuotta ilman yhtään katkosta. Kyse on nykyarvoon diskontatusta arvosta.
Olen siis rahoittanut Suomen eläkejärjestelmää noin 120 000 euroa enemmän, kuin olisin sieltä saamassa.
Nyt valtio aikoo lyhentää odotettavissa olevaa eläkeaikaa kolme vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että edellämainittu eläketaseeni heikkenee 86 000 euroa. Tämän verran lakimuutos siis siirtää rahaa minulta valtiolle käytettäväksi valtion maksutaseen paikkaamiseen.
Yksinkertaistettu eläketase on siis:
Maksetut eläkemaksut: 420 000 euroa.
Odotusarvo eläketulolle: 214 000 euroa.
-----------------------------------------------
Eläkemaksujen tase: 206 000 euroa.
Johtopäätös on siis: nykyarvoon diskontattuna eläkkeensaaja saa noin puolet maksamistaan eläkemaksuista takaisin eläkkeen muodossa. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin tapauksiin sellaisenaan, mutta toiminee jonkinlaisena osviittana.
Tämä on itse asiassa mielialaa kohottava laskelma. Luulin, että takaisin tulisi paljon pienempi osa.
Seuraavaksi täytyy selvittää, mihin se toinen puolisko katoaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)