Suomessa on aloitettu nettisensurointi. Hyvästä syystä, sillä lapsipornoa pitää vastustaa.
Valitettavasti suomalaisen poliisin menettelytavat ovat sellaisia, jotka eivät tule koskaan toimimaan.
Poliisi luulee voivansa hallita maailman web sivujen lähes äärettömän kokonaisuuden. He luulevat voivansa listata sivut, joilla on arveluttavaa materiaalia.
Minä voin kertoa poliisille, että internetin "listaaminen" jonkin sivutoimisen poliisin toimesta on urakka, jota ei olisi kannattanut aloittaa. Niin isoa organisaatiota ei olekaan, joka sellaiseen urakkaan kykenee.
Vähitellen Suvi Linden ja hänen johtamansa organisaatio on havainnut tämän saman asian.
Mikä sitten neuvoksi? Minusta tällainen nettisensurointi on toteutettavissa hyödyntämällä verkkoa itseään. WEB 2.0 nojaa siihen, että käyttäjät itse luovan sisällön sivuille. Samaa periaatetta voisi soveltaa tässä.
Suomen hallituksen tavoitteet voisi toteuttaa seuraavasti:
- sensuroidut sivut ovat julkisia
- sensuroidut sivut esitetään ajantasaisessa verkkopalvelussa
- tässä verkkopalvelussa tavalliset kansalaiset voivat kommentoida ja "äänestää"
- kommentoinnin kohteena voi olla A) listalle lisättävä uusi sivu B) sivu, joka on siellä aiheettomasti
- poliisi tekee listan muutokset saamansa palautteen mukaan
- suomalaiset verkko-operaattorit hyödyntävät poliisin antamaa osoitetietokantaa pääsynvalvonnassaan
Suvi Linden: seuraavan kerran, kun käynnistät projekteja, kysy asiantuntijoiden mielipiteitä ennen projektin käynnistystä. Emme odota sinun olevan asintuntija tällä alalla, mutta oletamme sinun hyödyntävän sitä osaamista, mitä tässä maassa on.
tiistai 26. helmikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti