Time lehti valitsi Putinin vuoden henkilöksi. Lehden mukaan valinta ei ole mikään kauneuskilpailu (popularity contest). Time valitsee henkilöitä, jotka ovat saaneet merkittäviä asioita aikaan. Oikein tai väärin. Hyvää tai huonoa.
On erinomaista, että Putinin positiiviset vaikutukset Venäjän kehitykseen tunnustetaan myös. Onkin jo riittävästi kuultu sitä toista puolta, nyt on kolikon toisen puolen aika.
Ohessa lainaukset Time lehden erinomaisen hyvin kirjoitetusta artikkelista:
"It is the largest country on earth; it shares a 2,600-mile (4,200 km) border with China; it has a significant and restive Islamic population; it has the world's largest stockpile of weapons of mass destruction and a lethal nuclear arsenal; it is the world's second largest oil producer after Saudi Arabia; and it is an indispensable player in whatever happens in the Middle East. For all these reasons, if Russia fails, all bets are off for the 21st century. And if Russia succeeds as a nation-state in the family of nations, it will owe much of that success to one man, Vladimir Vladimirovich Putin. "
"When this intense and brooding KGB agent took over as President of Russia in 2000, he found a country on the verge of becoming a failed state. With dauntless persistence, a sharp vision of what Russia should become and a sense that he embodied the spirit of Mother Russia, Putin has put his country back on the map. "
"Putin is not a boy scout. He is not a democrat in any way that the West would define it. He is not a paragon of free speech. He stands, above all, for stability—stability before freedom, stability before choice, stability in a country that has hardly seen it for a hundred years. "
keskiviikko 19. joulukuuta 2007
Metsäpeli
Pohjoismaisen metsäpelin ainekset ovat nyt selvillä.
Ihmetystä on herättänyt se, miksi kannattavia tehtaita lopetetaan. Stora-Enson Kemijärvi ilmeisen todistettavasti on itsessään kannattava.
UPM, M-Real, SCA ja muutama muu pohjoismainen paperintekijä on ilmoittanut sulkemisista.
On selvästi tehty diili. Isot tekijät ovat sopineet keskenään, että jokainen vähentää kapasiteettia hieman.
Tuollainen yhteistoiminta on luonnollista, sillä niin toimimalla saadaan paperin tarjontaa pienennettyä ja myyntihintaa nostettua. Samalla raaka-aineen kysyntä laskee, ja samalla ostohinta. Marginaalit kasvavat molemmista päistä. Se on kaikkien yhteinen etu ja voittaa ne lyhytaikaiset haitat heikoimpien tehtaiden sulkemisista.
Toinen peliteorian ilmentymä löytyy puutulleista. Venäjä on puutulleillaan luonut tilanteen, jossa kapasiteettia Suomessa vähennettiin. Tämä itsessään toimii Venäjää vastaan, sillä Venäjä ei tietenkään halua, että puut mätänevät Karjalan metsiin.
Venäjän puutullit alkavat tuottaa kuitenkiin muita etuja Venäjälle. Nyt kaikki isot pelaajat ovat ilmoittaneet tehdasprojekteistaan siellä. Venäjän edun mukaista on nyt ensin varmistaa, että riittävän suuri määrä projekteja on sitovasti saatu käyntiin. Kun tämä on peruuttamattomasti selvää, on aika höllentää puutulleja. Tämä on siis ennusteeni, katsotaan miten käy.
Ihmetystä on herättänyt se, miksi kannattavia tehtaita lopetetaan. Stora-Enson Kemijärvi ilmeisen todistettavasti on itsessään kannattava.
UPM, M-Real, SCA ja muutama muu pohjoismainen paperintekijä on ilmoittanut sulkemisista.
On selvästi tehty diili. Isot tekijät ovat sopineet keskenään, että jokainen vähentää kapasiteettia hieman.
Tuollainen yhteistoiminta on luonnollista, sillä niin toimimalla saadaan paperin tarjontaa pienennettyä ja myyntihintaa nostettua. Samalla raaka-aineen kysyntä laskee, ja samalla ostohinta. Marginaalit kasvavat molemmista päistä. Se on kaikkien yhteinen etu ja voittaa ne lyhytaikaiset haitat heikoimpien tehtaiden sulkemisista.
Toinen peliteorian ilmentymä löytyy puutulleista. Venäjä on puutulleillaan luonut tilanteen, jossa kapasiteettia Suomessa vähennettiin. Tämä itsessään toimii Venäjää vastaan, sillä Venäjä ei tietenkään halua, että puut mätänevät Karjalan metsiin.
Venäjän puutullit alkavat tuottaa kuitenkiin muita etuja Venäjälle. Nyt kaikki isot pelaajat ovat ilmoittaneet tehdasprojekteistaan siellä. Venäjän edun mukaista on nyt ensin varmistaa, että riittävän suuri määrä projekteja on sitovasti saatu käyntiin. Kun tämä on peruuttamattomasti selvää, on aika höllentää puutulleja. Tämä on siis ennusteeni, katsotaan miten käy.
keskiviikko 5. joulukuuta 2007
Freakonomics
Tuli vietettyä aikaa lentokentillä. Tavoistani poiketen sorruin ostamaan "lentokenttäkirjallisuutta". Usein lentokenttien kioskeissa myytävät lähinnä amerikkalaiset bestsellerit eivät kiinnosta. Useimmat ovat suoraan sanottuna roskaa.
Nyt ostin Freakonomics-nimisen opuksen. Siinä ekonomisti tutkii asioiden taustoja tavalla, jota ei ole ennen nähty. Mr. Levitt on tämä mies.
On helppo sanoa, että kiinteistönvälittäjät eivät toimi asiakkaan edun mukaisesti. Jokainen epäilee, että kiinteistövälittäjä haluaa vain tehdä kaupat mahdollisimman nopeasti, eikä käytä energiaa myyntihinnan maksimoimiseen. Kuitenkin vasta Levitt osoitti kiistattomasti toteen tämän väitteen.
Todistus oli yksinkertainen. Levitt etsi tilastot tietyillä alueilla tehdyistä kiinteistönvälittäjien kaupoista koskien heidän omia asuntojaan. Näitä verrattiin kaikkiin tehtyihin kauppoihin. Kun massaa oli riittävästi, tilastolliset tekijät tulivat näkyviin. Selvisi, että kiinteistönvälittäjien omien asuntojen myyntiaika oli selvästi pidempi, kuin muiden. Lisäksi hinta oli selvästi korkeampi, kuin kaikkien asuntojen keskimäärin.
Levitt käy usein niinsanottujen yleisten viisauksien kimppuun (conventional wisdom). Yksi sellainen koskee vaalikampanjoiden rahoitusta Amerikassa. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että suurella rahalla voitetaan vaaleja. Itse asiassa, usein sanotaan, että kampanjarahoituksen määrä on yksi ja ainoa vaalimenestystä selittävä tekijä.
Levitt osoitti rahan ja vaalimenestystä koskevan oletetun kausaliteetin vääräksi. Jälkikäteen asia tuntuu äärimmäisen triviaalilta. On nimittäin otettava huomioon se, että rahaa annetaan vain sellaisille ehdokkaille, joilla koetaan olevan menestyksen mahdollisuuksia. Harva haluaa antaa rahaa häntäpään ehdokkaalle. Osoittautui, että vaalimenestystä raha selittää vain 10% osuudella.
Levittin menetelmissä ei ole mitään uutta. Hän ratkaisee ongelmat keräämällä paljon dataa ja murskaamalla lukuja regressio- ja muilla analyyseillä. Ei mitään uutta siis. Levitt jopa kehuskelee sillä, että hän ei ymmärrä matematiikasta paljoakaan. Olennaista on ennakkoluulottomuus. Yhtään riippuvuutta ei saa olettaa otettuna ja toisaalta kausaliteetteja pitää etsiä epätodennäköisistäkin paikoista. Hän löysi riippuvuuden abortin sallimisen (1973) ja rikosten vähenemisen välillä (1990 luku).
Luultavasti eräs syy Levittin tuloksellisuuteen on peräänantamattomuus. Lukuja pitää pyöritellä niin kauan, kunnes tuloksia näkyy. Moni muu väsyy kesken leikin. Ihminen on laiska, yleisesti tunnettujen viisauksien taakse on helppo mennä piiloon.
Teema: se, että kaksi asiaa esiintyy samaan aikaan (korreloivat), ei tarkoita sitä että toinen seuraisi toisesta (kausaliteetti).
Nyt ostin Freakonomics-nimisen opuksen. Siinä ekonomisti tutkii asioiden taustoja tavalla, jota ei ole ennen nähty. Mr. Levitt on tämä mies.
On helppo sanoa, että kiinteistönvälittäjät eivät toimi asiakkaan edun mukaisesti. Jokainen epäilee, että kiinteistövälittäjä haluaa vain tehdä kaupat mahdollisimman nopeasti, eikä käytä energiaa myyntihinnan maksimoimiseen. Kuitenkin vasta Levitt osoitti kiistattomasti toteen tämän väitteen.
Todistus oli yksinkertainen. Levitt etsi tilastot tietyillä alueilla tehdyistä kiinteistönvälittäjien kaupoista koskien heidän omia asuntojaan. Näitä verrattiin kaikkiin tehtyihin kauppoihin. Kun massaa oli riittävästi, tilastolliset tekijät tulivat näkyviin. Selvisi, että kiinteistönvälittäjien omien asuntojen myyntiaika oli selvästi pidempi, kuin muiden. Lisäksi hinta oli selvästi korkeampi, kuin kaikkien asuntojen keskimäärin.
Levitt käy usein niinsanottujen yleisten viisauksien kimppuun (conventional wisdom). Yksi sellainen koskee vaalikampanjoiden rahoitusta Amerikassa. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että suurella rahalla voitetaan vaaleja. Itse asiassa, usein sanotaan, että kampanjarahoituksen määrä on yksi ja ainoa vaalimenestystä selittävä tekijä.
Levitt osoitti rahan ja vaalimenestystä koskevan oletetun kausaliteetin vääräksi. Jälkikäteen asia tuntuu äärimmäisen triviaalilta. On nimittäin otettava huomioon se, että rahaa annetaan vain sellaisille ehdokkaille, joilla koetaan olevan menestyksen mahdollisuuksia. Harva haluaa antaa rahaa häntäpään ehdokkaalle. Osoittautui, että vaalimenestystä raha selittää vain 10% osuudella.
Levittin menetelmissä ei ole mitään uutta. Hän ratkaisee ongelmat keräämällä paljon dataa ja murskaamalla lukuja regressio- ja muilla analyyseillä. Ei mitään uutta siis. Levitt jopa kehuskelee sillä, että hän ei ymmärrä matematiikasta paljoakaan. Olennaista on ennakkoluulottomuus. Yhtään riippuvuutta ei saa olettaa otettuna ja toisaalta kausaliteetteja pitää etsiä epätodennäköisistäkin paikoista. Hän löysi riippuvuuden abortin sallimisen (1973) ja rikosten vähenemisen välillä (1990 luku).
Luultavasti eräs syy Levittin tuloksellisuuteen on peräänantamattomuus. Lukuja pitää pyöritellä niin kauan, kunnes tuloksia näkyy. Moni muu väsyy kesken leikin. Ihminen on laiska, yleisesti tunnettujen viisauksien taakse on helppo mennä piiloon.
Teema: se, että kaksi asiaa esiintyy samaan aikaan (korreloivat), ei tarkoita sitä että toinen seuraisi toisesta (kausaliteetti).
sunnuntai 2. joulukuuta 2007
Asioiden suhteet
Neste rakentaa biodiesel tehtaan Singaporeen. Se tekee palmuöljystä polttoainetta.
Helsingin sanomat kertoo, että Nesteen tehdas tarvitsee 200 000 hehtaarin palmuöljytuotannon. Määrää pidetään suurena ja sanotaan ympäristöjärjestöjen olevan huolissaan asiasta. Neste vie köyhiltä ruoan suusta ja tekee siitä löpöä. Kuulemma.
Kuinka paljon on 200 000 hehtaaria? Keskikoulun matematiikalla lasken, että se on 44 kilometriä kertaa 44 kilometriä. Piirretään neliö, jossa yhtenä kulmana on Helsingin keskusta, toisena Kirkkonummi ja kolmantena Hyvinkää. Tuollainen alue tarvitaan syöttämään Nesteen tehdas.
Onko tuo paljon vai vähän? Minusta kyseinen alue näyttää aika pieneltä, kun katson maailmankarttaa. Brasilia, Indonesia, Malesia – aluetta riittää. Helsinki-Kirkkonummi-Hyvinkää juuri ja juuri näkyy kartassa, kun katsotaan kauempaa. Alue ei siis ole suuri.
Uutisissa usein pudotellaan lukuja. Nyt se oli 200 000 hehtaaria, tai 40 miljoonaa tonnia. Hahmottamista auttaisi, jos näitä lukuja suhteuttaisi ymmärrettävämpiin mittoihin. Vääntäkää toimittajat asiat rautalangasta.
Helsingin sanomat kertoo, että Nesteen tehdas tarvitsee 200 000 hehtaarin palmuöljytuotannon. Määrää pidetään suurena ja sanotaan ympäristöjärjestöjen olevan huolissaan asiasta. Neste vie köyhiltä ruoan suusta ja tekee siitä löpöä. Kuulemma.
Kuinka paljon on 200 000 hehtaaria? Keskikoulun matematiikalla lasken, että se on 44 kilometriä kertaa 44 kilometriä. Piirretään neliö, jossa yhtenä kulmana on Helsingin keskusta, toisena Kirkkonummi ja kolmantena Hyvinkää. Tuollainen alue tarvitaan syöttämään Nesteen tehdas.
Onko tuo paljon vai vähän? Minusta kyseinen alue näyttää aika pieneltä, kun katson maailmankarttaa. Brasilia, Indonesia, Malesia – aluetta riittää. Helsinki-Kirkkonummi-Hyvinkää juuri ja juuri näkyy kartassa, kun katsotaan kauempaa. Alue ei siis ole suuri.
Uutisissa usein pudotellaan lukuja. Nyt se oli 200 000 hehtaaria, tai 40 miljoonaa tonnia. Hahmottamista auttaisi, jos näitä lukuja suhteuttaisi ymmärrettävämpiin mittoihin. Vääntäkää toimittajat asiat rautalangasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)